Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Ja hän siunasi heidät, sekä kunkin erikseen että joukoittain, eikä hänen rakkautensa olisi taitanut olla suurempi, jos he olisivat olleet hänen omia lapsiaan, jotka hänen oli uskominen suoraan Kristuksen käsiin.
Itse tulen minä määräaikoina matkustamaan seurakunnassa papillisia toimia pitämässä. Teidät nimitän minä lukutaidon opettajiksi ja kirkollisen järjestyksen ylläpitäjiksi, kuudennusmiehiksi eli ontereiksi kunkin paikkakunnallenne, niin paljon kuin voimanne riittävät.
Aivan varmaan on tämä sopimattomasti tehty, varmaan on hengellistä häpeämättömyyttä muitten läsnä ollessa sillä tavoin raa'asti koskea toisen sydämen kaikkein pyhimpään. Kunkin tulee ajatella, onko hänellä oikeutta ja kutsumusta tällä tavoin tutkistella toista. Mutta sinun itsesi tulee sitä useammin, rehellisemmin ja vakavammin itsellesi huomauttaa tätä kaikkien kysymysten kysymystä.
Ma liian vanha oon vaan leikkimään, Ja toivomatta jäämään liian nuori. Mink' onnen mailma mulle suoda vois? "Oi kielly! heitä liika-toivot pois!" Kas noin se vanha virsi kaikuu, Mi soipi kunkin korvihin, Jot' aina vaan yhä käheemmin Jok' ainut hetki meille raikuu. Kauhulla mielin aamuin valvahdan Ja karvas itku poskiani valaa, Kun päivän nään, mi kulkiessahan Ei täytä rahtuakaan mitä sydän halaa.
Ja jos hän huolimattomuudesta valmistuksissaan, mukavuuden halusta taikka taipumuksesta hekumallisiin himoihin, ei kunkin kuukauden kuluessa paranna ainakin kaksitoista henkeä, kadottaa taikakalu jumalaisen voimansa, ja niin hyvin lääkäri kuin viimeksi parannettu sairas ovat äkillisen onnettomuuden omat, eivätkä elä vuotta umpeen. Minä tarvitsen vielä yhden hengen saadakseni määrän täyteen".
Jos eivät hiukset olleet harjatut, lähetti hän heidät kunkin kotiinsa harjattavaksi. Mutta jotka olivat puhtaat ja hyvästä siivosta, niitä hän leppiästi kohtasi. Pojat ja tytöt olivat kokonaan hämmästyksissään; muutamat häpesivät, toiset nauroivat, toiset taas itkivät. Sellaista ei ollut heille koskaan tapahtunut.
Seisoi keskell' itse Akhilleus intoa kiihtäin vaunuill'-ottelijain sekä kilvenkantaja-miesten. Rantaan Ilionin oli viisinkymmenin laivoin tullut Akhilleus; viis oli kymment' urhoa kunkin airollist' asujaa sekä sorjaa soutajakuntaa. Pannut niille hän viis päämiest' oli johtajatoimeen, taattua taidoltaan, ylin käskijä hänp' oli itse.
Juhlallisesti lausuessansa erittäin kunkin nimensä, luki hän sormiansa.
Lähelle niin kun rantaa tullut olin, mun että heistä vieroitti vain virta, paremmin nähdäkseni seisahduin ma, ja eellä näin ma liekit liikkuviksi; takana niiden ilma värein välkkyi kuin kulkeneet ois suuret siveltimet, ja eri juovaa seitsemän jäi jälkeen ja kunkin oli värit moiset, mistä kaarensa Päivä, vyönsä kuutar kutoo.
Hänen täytyi siis käydä yksin aterialle upeassa ruokasalissansa, jossa kunkin akkunan välissä nähtiin suuri, juhlallinen, jäykkä ja kalvennut Frans Haisin maalaama muotokuva käherrettyine kauluksinensa; yhteensä olivat nuo kahdeksan muotokuvaa maksaneet vähintäin kahdeksansataa tuhatta frangia.
Päivän Sana
Muut Etsivät