Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Saarina, nieminä pyrkii nyt päivähän päin suku Väinämön pyhä, pirstoina pieninä, laulaen laulua, loitsua yhteistä yhä: kuulen ma sieltä kumpujen kumua, helkettä hautojen hiekkain, maammojen kieltä, taattojen mieltä ja kalsketta veljien miekkain.
Mutta hän tunsi ja aavisti omassa sydämessään, että vapaus sille, joka kerran oli kahleita kantanut, oli vain rikoksilla saavutettavissa. Niin tunsi hän eräänä päivänä lähestyvänsä syntymäseutujaan. 'Tervetuloa! oli hän luullut hongikon huutavan hänelle. 'Tervetuloa! oli hän luullut tuulen kuiskaavan hänelle, samoin lintujen, kukkien ja kumpujen häntä tervehtivän. Ei kuulunut sanaakaan.
Piakkoin ovatkin vaarojen palteet yhtenä pälvenä, jonka keskellä, siellä täällä vain, silmä kohtaa lianharmaita lumipeitteen riekaleita. Kurki kiljahtelee ilosta kaukaisella suolla, ja kevätvedet iloisesti solisten huuhtelevat kumpujen kylkiä. Loistavan vihreänä esiintyy silmälle rantahuhtien talvisten hankien alla uinunut oras.
Päivän lämpymästi paistavat säteet kultailivat korkealla ilmassa verkalleen liiteleviä lintuja ja pienet valokipenet näyttivät yhdessä leijailevain tuoksu-esineiden kanssa karkeloivan kauempana kohoavien vaarojen ja mäkien valoisilla rinteillä. Kaunis oli sunnuntai-aamu ja kauas vesille kuului kirkolta kumpujen välillä kiertelevä aamukellojen ääni.
Loistaa yli metsän, läheisen ja loiton, valon suuri siunaus ja hyvyys. Isät He ovat kaikki aikanaan unen kultavuorta vuolleet ja kokoillehet kalleintaan ja ovat nyt kaikki kuolleet. Mut unten vuori on entinen, yhä aarteet sen kiiltää ja hohtaa. Yli isäin kumpujen kiiveten sitä kohti kulkumme johtaa. Laulun lapset He on kuin linnut, eksyneet vieraille maille, ja siipirikoiks siipensä he lentää.
"Tokihan tuota nyt sen verran toisenkin mieltä noudattaa", tuumi Kalle. "Niinhän sinä sanot mutta milloinka minä olen sinun mieltäsi noudattanut?" Päivän terä pilkoitti jo tuolta kumpujen ja kunnasten takaa kullaten kastehelmiä heinikossa, ja linnut lehdossa livertelivät ensimmäisiä aamusäveliään, mutta puolisot eivät sitä huomanneet.
Aukean paikan yli juostessa ei tullut yksistään nopeus kysymykseen, vaan täytyi myöskin silmänräpäyksessä saada selville paikan asema ja jokaisen kiven vakavuus, jolle jalkansa laski. Ilma oli näet nyt niin tyyni, että kiven vierähtäminenkin kajahti kuin pyssynlaukaus ja kaiku toisteli sitä kukkuloiden ja kumpujen välissä.
Melissa Smith. Opettaja vaipui syviin ajatuksiin tuosta omituisesta kirjeestä, kunnes kuu kohotti kirkkaat kasvonsa kaukaisten kumpujen yli ja valaisi sen polun, joka vei kouluhuoneesen ja jota pikkuiset jalat tullessa ja mennessä olivat tallanneet kovaksi. Tyytyväisemmällä mielellä repi hän sitte kirjeen rikki ja hajoitti palaset tielle.
Tuntui se aivan varmalta ettei huomenna enää näy Jukkea työpaikalla. Huomisaamu valkeni poutaisena. Kirteä aamupakkanen paukahteli nurkissa. Laakson helmaan laskeutui pakkasen usva harmaaseen lavaan ja kuuretutti kumpujen tuuheita puita. Helisten kiiri rakentajain moukarin iskuista huikea kaiku kaikkialle laaksoihin ja vuoriin auringon nousun punertavassa ilmassa.
Raskasta oli työ ja surkean hidasta kulku; mutta noin tunnin ajan potkittuani ja pulikoituani pääsin onnellisesti mataloiden kumpujen reunustamaan hietarantaiseen lahdelmaan. Meri oli siellä aivan tyyni, tyrskyjen kohinaa ei kuulunut; kuu paistoi kirkkaana ja minä tuumailin itsekseni, etten koskaan ollut nähnyt niin autiota ja yksinäistä paikkaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät