United States or Jersey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kumppanit jäivät jäljelle ja pistäysivät sitten metsän turviin. Toinen hevonen oli vähempivoimainen, se uupui murrokseen, jossa nyt vahtien ja sen isäntien välillä syntyi uusi aherrus. Ei se kuitenkaan ollut mitään tappelua enää, sillä yhä lähempää kuuluva meteli näytti halvauksen tavoin vaikuttavan kumpaisiinkin.
Virkkoi noin hän veljelleen; tämä muutti jo mielen, oikea kosk' oli neuvo, ja malttihe. Koht' ilomielin kumppanit riisuivat hänen varreltaan sopavasket. Vaan nyt Nestor nousi akhaijeja noin puhutellen: "Voi, suru suuripa totta jo koituu maalle Akhaian!
Muutamat heistä ovat vuokranneet huoneen, johon tulevat yhteen saarnaamaan ja mielensä perästä veisaamaan ja rukoilemaan. Kumppanit tekevät armottomasti pilkkaa heistä, ja heitä pidetään oikein pahanpäiväisesti; mutta tämän katsovat he osaksi siitä martyyrikärsimisestä, joka apostolisena perintönä lankee heille, ja he näyttävät pitävän sen oikeana kunniana.
Hän ui kuin kalalokki, juoksi kuin nuori varsa, hyppäsi kuin orava. Hän oli leikkien kuningas; ei kukaan heittänyt palliansa paremmin kuin hän, ei kukaan tarkemmin ampunut nuoliaan. Vanhemmat siskot, kumppanit, kaikki rakastivat häntä, sillä hän oli yhtä hyvä kuin väkevä, yhtä tottelevainen kuin rohkea.
Lyöminä veljesten ikiyöhön noin he jo vaipui, 326 keihäskuulut nuo Sarpedonin kumppanit uljaat, aaluvat tuon Amisodaron, jonk' oli luona Khimaira kasvanut kiljuva, kiukkuinen, monen ihmisen turma. Sai Kleobulon kiinni nyt Aias Oileun poika, tuon kun ol' ehkäissyt iso tungos, vaan heti hengen riisti jo, miekallaan sirokahvall' iskien kaulaan.
Hän ei kumminkaan mitään antanut, vaan sen sijaan hän otti mr Pettiferin hatun toistamiseen käteensä ja katseli siihen niin totisen näköisenä kuin hän juuri olisi kirkkoon tullut. Sitten hän taas alkoi kulkea edestakaisin ja sanoi: "Tuo pulpetti, jonka omisti Dringworth ja kumppanit, jotka asuivat Amerikankadun varrella Lontoossa "
Virkki, ja alttiit tottelemaan oli käskyä kaikki. Nauttivat iltaisen asekunnittain asemillaan. Aamull' Idaios tykö laitavien meni laivain. Koolle jo piiriyneet ol' akhaijit, kumppanit Areen, siell' Agamemnonin laivan luo, liki sen peräkeulaa. Keskeen astuen noin nimes airut kuuluvin äänin: "Atreun poika ja muut valioimmat akhaijien kaikkein!
Luonnoton isänsä ei ollut Feodorille jättänyt pienintäkään vihjaa siirtopaikastansa. Pelvolla kysyi nyt Feodor: "Olli, lähdetkö vielä retkelle kanssani?" "Lähden!" vastasi Olli. "Kun kerran olen urennut näin kauas, niin tahdon nähdä Ristoa ja, jos mahdollista, pelastaa hänen". Nyt lähtivät kumppanit taas matkalle.
Ja jos lausun totuuden, niin eipä juuri miellytä minua näiden naapurien yhteistyö, näiden äänettömien kivikuvien askare. Kuinka läksit he toimeen? Millä tavalla katsahtelit kumppanit toinentoiseensa? KERTTU. Vihan tulta oksentelit heidän silmänsä, ja kuin myrkylliset vasamat, niin lentelit lauseet ja kiukkuiset kompasanat heidän välillänsä ennen lähtöä.
Hällepä vastasi näin hepourho Gerenian Nestor: "Voi, mitä lausuitkaan sinä, uljaan Tydeun poika! 152 Voimasi, miehuutes jos Hektor kerskuen kieltäis, iliolaiset ei, ei Dardanon heimo sit' usko, iliolaisien ei lujakilpien puolisot, joilta kukkeakuntoiset pölykenttään kumppanit iskit." Virkkaen noin hevot pois kaviokkaat käänsi ja väistyi vainoajaa.