Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Sängyn ja penkin alustoista vyöryi lattialle yltäkylläisyyden ylitse kaikenlaista tunkiotavaraa. Vanha, luja pöytä seisoi paikoillaan luhistumatta ikään kuin kerskuen siitä, että alinomaa jaksoi kantaa sen taakan mitä monipuolisimpia esineitä ja tavaroita, joilla siinä oli varsinainen tilansa.
Silloin kiittelivät sua patriisit imarrellen, Silloin senaattorikin hymysuin sun viiniä nautti, Silloin ystävät nuo sadottain sua kerskuen kiitti: Rooman oot suurin mies, mies suurin Laatsiuminkin, Publius Pulcher! Kolkko on nyt talo sun ja pöydällä tyhjällä yksin Viinisi murhehtii sun atrias kelvottomuutta, Köyhän leipää vaan sekä köyhän huonoa ruokaa.
Hällepä vastasi näin hepourho Gerenian Nestor: "Voi, mitä lausuitkaan sinä, uljaan Tydeun poika! 152 Voimasi, miehuutes jos Hektor kerskuen kieltäis, iliolaiset ei, ei Dardanon heimo sit' usko, iliolaisien ei lujakilpien puolisot, joilta kukkeakuntoiset pölykenttään kumppanit iskit." Virkkaen noin hevot pois kaviokkaat käänsi ja väistyi vainoajaa.
Sais kansa ruhtinaalta hoivan, Ois turva luja luottamus, Ja epäluulon katkeroivan Hajoittais raitis tuulahdus, Ja palatsit ja linnat kuulla Vois ääntä kansan pienoisen, Vaikk' emme liehu sydän suulla Tai pöyhistele kerskuen;
Kai ehkä toinen laajemman köynnösmaan voi istuttaa, ken, kerskuen syntyään, Mars-kenttää astuu virkain vaaliin; kellä on kunto ja maine kuulu, kun kilpaan käy; ken turvata ehkä voi klienttein joukkoon : määräpä kohtalon on yksi ylhäin, yksi alhain, uurnasta kaikkien arpa kirpoo.
Joukko puolikasvuisia poikasia tuli niittyaidan ylitse tielle Hautalan Jannen luo. »Kas tällainen se on miehen ase», virkkoi muuan näyttäen seivästä, minkä nenään oli puukonterä lyöty, että siitä oli syntynyt teräväkärkinen keihäs. Useat miehet hymyilivät ympärillä tyytyväisinä ikään kuin olisivat tahtoneet kerskuen sanoa: »Sellaisia ne ovat paimenpojat meidän kylässä!»
Pelkään, ett' uhan tuon nyt täyttää hirveä Hektor, jonka hän kerskuen miehilleen on lausunut taannoin, ettei Ilioniin mene laivain luota hän ennen kuin ne hän tuhkaks saattanut on sekä kaatanut meidät. Noinpa hän uhkasi meitä, ja selvään nyt se jo täyttyy.
Mutta tätäpä Koponen ei huolinut ilmoittaa. Pääkaupungista tultuaan olivat käytöksensä ja tapansa entistä vieläkin ylpeemmät. Näistä asioista saneli hän kerran eräässä seurassa ilkkuen ja kerskuen näin: "Veikot! Siitä saatatte olla vakuutetut että tämä asia maksoi mulle sekä vaivaa että työtä. Se oli papiston ja vapasukusten juonien kautta menemisillään vallan mitättömiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät