Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. toukokuuta 2025
Ja jos te taas sitä pelkäätte, että kuollut kummittelee, kun sitä on nyitty eikö ole saatettu siunattuun maahan, niin siihen asiaan minä sanon, että se on turha pelko. Ei ne maissa kummittele, jotka meressä ajelehtii. Nehän ne kummittelevat, jotka maihin haudataan. Kirkkomaistahan enimmät aaveet lähtevät liikkeelle. Kiitä, Kalle, onneasi, ettet vetänyt raatoa rannalle. Anna nyt olla, pappa.
Hän näytti, matkien käsillänsä pahanhengen lentoa, ja jatkoi: Näin...! Näin...! Näin se vanha vihollinen vain vaaputtaa siipiänsä ja raakuu kuin korppi: Telehvoon...! Telehvoon...! Telehvoon...! Ja silloin minä jo sanoin, jotta nyt on Eevastiinan ja Kaino Josefiinan poikien kuolema lähellä, kun se jo niiden näköisenä kummittelee.
"Mitä se oli?" sanoi hiljainen ääni heidän yläpuolellaan. "Tuuli kummittelee omituisesti vanhassa holvissa." Puhuja oli Arria. "Oi Jumalani", sanoi hän langeten taas polvilleen ristin eteen, "päästä meitä pahasta, äläkä salli kaupungin kukistua, ennenkuin Jucundukseni tulee takaisin. "Voi, jollei hän löydä enää jälkiään eikä äitiään. "Salli hänen tulla takaisin samaa tietä, jota hän menikin.
"Ahtaassa asunnossaan elelevä köyhä leski, jonka kuukausvuokra aina kummittelee hänen ajatuksissaan, ja jonka on puhtaassa rahassa maksettava leivät, lihat, kynttilät ja jauhot, löytää lohdutuksensa pyhässä kirjassa, jossa kerrotaan siitä toisesta leskestä, jonka öljytippa ja pivollinen jauhoja olivat Herralle niin suuriarvoiset, että hän lähetti profeettansa niitä kartuttamaan.
Tässä metsässä kummittelee oikein turkasesti, sen tiedän minä vanhastaan, kummittelee aina siitä lähtien kuin talonpojat tappoivat täällä voutinsa nuijasodan aikana ja polttivat hänen talonsa ja viattomat lapsensa. Loruja! Me ratsastamme. Tehdään niinkuin tahdotte.
Uskoisitteko minua paremmin, kapteini, kysyi tohtori vähän vakaisemmalla äänellä, jos näyttäisin teille toteen, että täällä laivassa öillä kummittelee? Kummittelee! sanoi kapteini. Mitä! Liikkuuko täällä aaveitakin? Ja te uskotte sen? Minä uskon, vastasi Pitferge, minä uskon mitä uskottavat ihmiset sanovat.
Nyt se kapteeni taas kummittelee, murahti kelloseppä puolittain itsekseen ja läksi noutamaan viulua. Minun isäni, sotalaivaston kapteeni, jatkoi vanha rouva, oli soiton harrastaja ja soittelikin vähäsen tuolla vanhalla, mustuneella viululla, joka riippuu seinällä. Minä näytän sen teille perästäpäin. Olisipa hauska soitella sillä, sanoi vieras vilkkaasti.
Suurin kuluin Kyrialaks nyt kirkon rakennutti Pyhälle Olaville siihen, missä Tää miekka makas'; yli alttarin Se sitte ripustettiin niin kuin täällä Yl'alttarin on hänen arkkunsa. KOLBEIN. Kuink' kumman lailla kuorin hämärässä Tuo kultalipas loistaa. Liekö totta, Isä arvoinen, ett' Olav' kuningas Se kummittelee? BJ
Päivän Sana
Muut Etsivät