Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Ne, jotka tähtää kunniaa, ne kummaa Kutovat: kuinka nämä heikot kynnet Tuon kivikovan mailman kylkiluiden, Tuon tyrmän seinäin kautta raivais tiensä; Kun eivät voi, niin ylpeyttään ne kuolee. Ne, jotka mielen tyyneyttä tähtää, Sill' ailakoivat itseään, ett'eivät He ole ensimmäiset onnen orjat, Ei viimeisetkään; niinkuin kurja hölmö.
"Käsiä olet jo kyllin lennättänyt maahan yhden yön osaksi", virkkoi ukko hanskuri, tuoden viinipullon pöydälle. "Mitä kummaa sinä noin kiusaat itseäsi, veikkonen? Se tyttö pitäisi sinusta kahta kertaa enemmän, jos hän ei näkisi kuinka hullusti sinä häntä rakastat. Mutta asia ei nyt enää siedä leikkiä.
Siellä oli kaikki vain arkea alinomaista. Siellä päätyivät päivät ikävinä ja harmaina kuin haukotus ja täyttyivät kuut kuin täyttyy vitkalleen vanhan kutojavaimon kangastukki. Silti hän ei suinkaan ollut kummaa kuvajaistaan unohtanut.
LEAR. On kummaa kotoa noin mennä eikä Takaisin laittaa airuttani. RITARI. Kuulin, Ett'ei viel' eilen aikeiss' ollut matka. KENTIN KREIVI. O, terve, jalo herra! LEAR. Mitä? Ratoks Häpäisetkö noin itseäs? KENTIN KREIVI. En, herra. NARRI. Ha, ha! Kah, tuolla on paksut sukkanauhat.
Tuo tunne otti hänet kokonaan valtaansa, vei koko hänen olentonsa. Pastori oli kyllä, herra paratkoon, ollut kömpelö ja tottumaton käyttäytymään ennenkin, mutta nyt häneltä meni viimeinenkin itsensä hallitsemisen hiukkanen. Mutta olikos se kummaa?
Katso ett'et itse torku saarnan ajalla, pikku sääski vastasi Niilo. Katri jäi seisomaan silmät levällään, niin kummaa hänestä oli, kun Niilo kerrankin vastasi hänen ivapuheesensa. Hei, Niilo sanoi hän viimein johan nyt kummia kuullaan, kun sinunkin suustasi noin monta sanaa yhtä aikaa lähtee.
Kihlattu tyttö ... ei mikään ole harmittavampaa, edellyttäen että hän on ihana, vilpas, viehättävä; vaikka hän säilyttäisikin kaikki ne omaisuudet ja voisi hurmaannuttaa ylen autuaaksi, seitsemänteen taivaasen, niin tulee tuolla, kas kummaa, haamu väliin, joka sanoo häntä sinä, ja sekaantuu keskusteluun, aivan kuin häntä siinä tarvittaisiin.
»Kummaa, mihin on Johannes kadonnut!« sanoi Sakari. «En ikinä voi uskoa, että hän olisi surmannut itsensä... Miksi olisi hän sen tehnyt! Nyt on hän valmis papiksi, ja nyt kun olisi hänen köyhyytensä aika ohi mennyt, olisi hän surmannut itsensä!... Se on pelkkää valhetta«. «Mitähän Harmaalan parooni hänestä tahtoo, koska ajavat häntä takaa niin hirmuisesti?
Mutta eipä Heikki niin ihan outo ollut enää pappilan väelle, kun oli provasti heille ilmottanut kenen hän oli taloon tuonut. Kaikki muistivat, minkä hyvän työn Heikki ja Antero olivat provastille ja koko pitäjälle tehneet Raasilassa muutamia vuosia takaperin. Ei kummaa siis, että Heikkiä tavallista hellemmin hoidettiin.
He laskivat täyttä laukkaa yön pimeyteen. Mutta heidän takanaan huudettiin ja meluttiin, hätäkellot soivat kaikissa torneissa, ja koko Würzburg ihmetteli suuresti, mitä kummaa linnassa oli mahtanut tapahtua itsenään jouluyönä.
Päivän Sana
Muut Etsivät