Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. toukokuuta 2025
KIMMO. Tässä huoneessa ankara Kalma kävi ja kaikki kontoonsa tunkkaiseen vei, vaan Kimmon jätti, ehkä työläästi hänkin pelastui sen kourista. KULLERVO. Nämät tapaukset tiedän. Kuinka on laitas? KIMMO. Paremmin toki. KULLERVO. Ole iloinen, ystäväni! KIMMO. Ei aikaa iloon, koska salaisuutta mun mietiskellä täytyy. KULLERVO. Mikä on se salaisuus? KIMMO. Saitko tiedon, mies?
Ja jokaiseen suureen taiteilijaan sopivat jonkun verran nämä Goethen suvereenin personallisuuden leimaamat sanat, joilla hän nuoren, titaanisen uhmansa ikuisia valtoja vastaan linkoaa. Sovittakaamme ne tällä kertaa Aleksis Kiveen. Myöskin hän oli tuntenut uhman hekkuman nuoruudessaan: Kullervo. Myöskin hän oli tuntenut tuskan kourukynnen, Juppiterin kotkan, kalvavan sisälmyksiään.
Siellä ehkä Kimmo mua kohtelee kuin ystävä; muilta maan piirin päällä en leppeyttä vartoa taida. Porsassilmäinen, sanoit sinä, ja juoppo, mutta näistä sanoista tahtoisin tarkemman selityksen. KULLERVO. Hellitä! TIERA. Ensisten selko asiasta. Minä tahtoisin sinulta, näetkös, kysyä yhtä seikkaa. KULLERVO. Juovuksissa olet; lähde tiehes. Hellitä käteni! TIERA. Juovuksissa? Kas siinä yksi pykälistä.
Minä tapan tahraisimman. Kuulitteko? JOUKKO. Kuultu kaikki. KULLERVO. Kun palo pahinna sitten Roihuavi, hurjan huudon Päästämme ja pärrytämme Torvia tärisevästi. Kuulitteko? JOUKKO. Kaikki kuultu.
Kullervo Kalevan poika Läksi suorien sotahan, Pisti pillit pussihinsa, Soitti suolla mennessänsä, Kullervoitsi kankahalla, Patakoitteli palolla. Saatihin sana jälestä: "Naisesi kotona kuoli." Kullervo Kalevan poika Sanan virkkoi, noin nimesi: "Josp' on kuoli nainen multa, Jouti kuolla nainen multa, Vei mun verkavaatteheni, Silkkisukkani menetti."
Sanoin, että se oli suomalaisen palovakuutusosakeyhtiö Pohjolan talo tuo, joka juuri oli kuorestaan puhkeamaisillaan, ja että oli olemassa suomalainen tapaturmavakuutusosakeyhtiö Kullervo ja suomalainen henkivakuutusosakeyhtiö Suomi, joilla kaikilla oli omat talonsa tai ainakin osaa niihin.
KULLERVO. Sepä parhain kaikista, sitä kohden riennän nyt; mutta sinä kuolleitasi hautaamaan lähde. KIMMO. Siihen huoneesen nyt käyn, missä hopeahiuksinen Kalervo veressänsä makaa ja emäntänsä kelmeänä olkivuoteella. Aatteles, että kaiken tämän saatoit matkaan sinä. KULLERVO. Kimmo, elä mua härsyttele. Taitaisinpa sanoa, että kaiken tämän saatoit matkaan sinä.
KULLERVO. Tänne soittos, Tiimanen, sitä tarvitsen. TIERA. Ken tappoi ämmän? VIKSARI. Kullervo, joka taistellessa temmelsi kuin hullu. TIERA. Kuin leimaus miekkansa vilahteli, ja nyrkkinsä, vieläpä kyynäspäänsä ja jalkansakin aika survauksia antoi, ja näytti kuin olisi hän uiskennellut vihamiestensä seassa, joita hän ympäriltänsä viskeli kuin meren vahtoa. Mutta mikä loisto tämä?
KULLERVO (ikäänkuin itsekseen). Voittaja tämäkö voitto! Lahon pökkelön kumosin, Jolt' oli aika tarmon syönyt, Minä, kuin kavala rosvo, Uniset manalle muutin. Sekö kunniatekoni, Sekö kiihkojeni kukka! Minä äsken jännitetty Olin, kuin vireessä jousi, Joka saalista himosi. Jousi laukesi, Saalis sortui, Jänne veltoksi valahti.
Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, aukaisi rahaisen arkun, kimahutti kirjakannen; näytteli hope'itansa, verkaliuskoja levitti, kultasuita sukkasia, vöitänsä hopeapäitä. Verat veivät neien mielen, raha muutti morsiamen, hopea hukuttelevi, kulta kuihauttelevi.
Päivän Sana
Muut Etsivät