Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. marraskuuta 2025
Moneen ristiin oli hän ne astellut, etsien milloin kääpiä, milloin kenkätuohia ja milloin käyskellen pauloillansa. Tapahtui myös joskus, että hän, näin ympäri kuljeksien, poikkesi Impivaaran pirttiin tervehtimään veljeksiä. Ja silloin oli veljeksillä hauska hetki: suut selällään he kuultelivat ukon kertomuksia, suut selällään ja korvat pystyssä kuin nahkasiiven korvat.
Usein hyvän emännän, Mielikin ehon emännän, Sormet kullan sormuksissa, Käet kullan käärehissä, Pää kullan vipalehissa, Tukat kullan suortuvissa, Korvat kullan koltuskoissa, Kaula helmissä hyvissä; Silloin on hyvä emäntä, Mielikki metsän emäntä, Aina altis annillansa, Armas auttamaisillansa.
Usein myös hänen sydäntään viilaisi syvä suru, kun täytyi kuulla jotain rivoa laulua: hän olisi silloin mielellään tukennut korvat itseltään ja Katilta. Se ajatus vahvistui hänessä, että ennen kaikkea piti kääntää huomionsa ja vaikutuksensa lauluihin; koska oli saanut nuorten poikien suosion ottamalla osaa heidän huvitukseensa, niin hän nyt tahtoi käyttää tätä suosiota hyväkseen.
"Piteä sinun pitävi pää tarkka, tanea mieli, aina ankara ajatus, ymmärrys yhentasainen, iltasella silmät virkut valkeata vaalimahan, aamusella korvat tarkat kukon ääntä kuulemahan. Konsa kukko kerran lauloi, viel' ei toista virkkanunna, silloin nuorten nousuaika, vanhojen lepu'uaika. "Kun ei kukko laulakana, ei äännä isännän lintu, piä kuuta kukkonasi, otavaista oppinasi!
Ei en voi sanoa. Nyt hänen olisi pitänyt jatkaa keskustelua, mutta hän ei kuolemakseen löytänyt mitään sanomista. Katse hapuili epävarmana, levottomana jotain puheen ainetta ympäristöstä. Täällä on paljon väkeä Herra Jumala! Hän tuskin oli saanut sen suustaan, ennenkuin ymmärsi, kuinka peräti tyhmältä se kuului. Rouva Vilénin korvat olivat terhallaan ja säälimättömät silmät kiintyivät häneen.
Olen tehnyt teille mieliksi ja teidän hyväksenne muuttanut yksitoista leiviskää rautaa kullaksi. Se, mikä teillä on tuossa arkussanne, on vain vähäinen osa aarteistanne, sillä suurimman osan olette kaivanut maahan Vaasassa enkä minä ole kysynyt teiltä mihin paikkaan... Jumalan tähden, änkytti Larsson, ajatelkaa mitä sanotte, jos seinillä olisi korvat!
En tiedä, onko näillä seinillä silmät ja korvat, vai onko minun vakojallani joku paha henki, joka antaa hänelle tietoja ihan paikalla; mutta minä en voi lausua sanaakaan enkä astua askeltakaan, jonka tarkoitusta hän ei heti arvaisi... Ah! Lindor! Minä olen ikkunastani nähnyt hänen kauan puhuvan Figaro parturin kanssa. Hän on kelpo ukko, joka joskus on osoittanut sääliväisyyttä minua kohtaan.
Siinä ne tulivatkin nyt oulumiehet. Jussi Piipponen ja Erkki, kantaen arkkua sauvomessa ja konttia, Katri viinanassakoita kainalossaan. Musti hääräsi heidän ympärillään, hyppi Erkkiä ja Katria vasten, huiski häntäänsä, murisi ja haukkui korvat luimussa.
Niin se on, pojat! Tätä puhetta seurasi äänettömyys. Tapahtui niin harvoin, että luutnantti R. selväpäisenä jotakin todella väitti, että kaikki nyt kuuntelivat korvat pystyssä hänen sanojansa. Ja kun hän oli sanonut, vaipui jokainen mietteihinsä, ja koko keskustelu vähitellen sammui hiljaiseen alakuloisuuteen. Mutta luulla että se olikin tämän onnettoman klubi-illan päätös, on suuri erehdys.
Mylläri oli toimelias mies, varustettu erinomaisilla juttelu-lahjoilla. Nimismiehen palvelijat, joita huvitti aina olla korvat höröllään, kun joku kauan viipyi nimismiehen luona, kuulivat sinä iltana myllärin leikkisän suun parkuvan hyvinkin vakavalla tavalla. Isäntärenki sanoi suu hymyssä: »Niin se on, Mylly-Masa-parka, ei sitä tässä meidän talossa autakaan ketun juonet.»
Päivän Sana
Muut Etsivät