Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Hän painautui kantapäilleen ikäänkuin pysyttääkseen itsensä tasapainossa, ja kävi aivan kalpeaksi, kunnes veri nousi päähän, niin että korvat suhisivat.
Työstä tekiä havaitaan Kirjastansa kirjoittaja, Suuhan selittää sydammen. Jolla korvat kuulon tähden Vaarin ottakaan visusti.
Minun puvussani oli silmiin pistävintä kenkäni. Voi sinun hattuasi, Jaakko, kun on reikä laessa! nauroi Antti. Ei se tee mitään, yksi kolo ei komeassa haittaa? oli Jaakon vastaus. Mitä ne nuo kalossit sinulla jaloissasi merkitsee? Samahan olisi kuin olisit avojaloin! No, komeutta kissalla korvat! Etkö sitä tiedä? Ja reikiä pusero täynnä! Eihän reikä paina eikä ratkein purista.
Hänen takanaan ja ulkoa tuskin nähtävissä makasi suuri koira, jota olisi voinut kutsua hänen veljekseen orjuudessa ja joka ikäänkuin hämmästyksissään, että hän nyt oli kuninkaan oma, oli asettunut maata aivan mykän viereen, pää ja korvat maassa, sekä jalat ja häntä vedetyt ruumiin alle ja ympäri.
Täytyy olla vain korvat kuulla ja silmät nähdä sitä havaitakseen. Eikä tuokaan vastaus vielä tyydyttänyt minua. Mutta se vaiensi minut moneksi pitkäksi tuokioksi. Mietin ja mietin. Tunsin, että tarvittiin rohkeutta tunnustaa julki, mitä nyt liikkui sielussani.
Siinä saattoi Musti istua joskus tuntikausia, korvat pystyssä, liikkumattomana, vaipuneena luonnon äärettömyyteen, ollen itsekin osa luontoa, samaa taivasta, maata ja vedenselkää, joka välkkyi hänen ympärillään. Jos Musti olisi ollut ihminen, jota myös luomisen kruunuksi nimitetään, voisimme sanoa, että hän silloin palveli Jumalaa.
Sillä välskäri rakasti lapsia aivan sokeasti ja antoi meidän telmiä niin, että vanhain ihmisten korvat eivät tahtoneet mitenkään kestää. Mutta minä palaan takaisin hänen syntymäpäiväänsä, joka tavataan ensimmäisenä kaikkien ihmisten ansioluettelossa, ja välskärin ansioluettelo ei ollut sen pitempi kuin monen muunkaan.
Sen parkaisun olisi pitänyt kantaa Kirstin korviin koko raivauksen poikki; mutta tuulenpuuska poikkeutti sen muualle ja lisäksi oli välissä mökkikin äänen kärkeä tylsentämässä. Mutta sen kuulivat muut kuin Kirstin korvat; kuulivat ja vielä ymmärsivätkin Mikon möläyksen. Mustan ja valkoisen kirjava lehmä oli kaukana, toisella laitumella.
Eräs heistä koki salata suuttumustansa, arvellen että "vaimoväkeä on kuin heinää, ja että hän kyllä hankkisi itselleen toisen eukon; entinen menköön matkaansa"; mutta lisäsi heti sen jälkeen, että jos hänellä nyt olisi käsissään vaimonsa toinen mies, niin hän siltä leikkaisi korvat halki.
Kaltevan hirsirakennuksen alla oli pala kellertävän valkoista lihaa, jonka päälle oli paksulta sivelty tumman punaisen ruskeata ja voi minun päiviäni! kuinka hyvälle se lemahti! Se oli viettelevästi pistetty kaksihaaraisen puutakin päähän. Penikan korvat kohosivat paljaasta ahmimishalusta tavallista korkeammiksi ja leveämmiksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät