Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Vauhti loppuu, junankuljettaja levittää oven auki: Paris! Korvani eivät valehtele, en houri enkä uneksi. Se on totta. Aivan olen siis hengissä perillä, ja toivottavasti palaa tajunta ja järkikin vähitellen takasin. Minä olen sen kestänyt.
Mutta minä en antanut heille aikaa miettimiseen, vaan ammuin toisen kuulan heidän päittensä yli. Kolmannella laukauksellani, joka sattui yhtä huonosti kuin toinenkin, he heittivät raakapuun käsistään ja juoksivat pois. Nyt katselin taas ympärilleni kansihytissä. Se oli aivan täynnä ruudinsavua ja korvani tuntuivat menneen rikki paukauksista.
JUHANI. Olenpa rivin ensimmäinen mies, ja tiedän myös vaatia teiltä kuuliaisuutta. Mutta kun vaan tottelisitte. AAPO. Se on oikeus ja kohtuus. Mutta jokaisen sana ottakaamme kuitenkin aina kuullaksemme yhteisissä kysymyksissä. JUHANI. Sinun neuvoillesi varsinkin tahdon aina ja kernaasti korvani kallistaa. Mutta minä olen ensimmäinen. AAPO. Tosi!
Viimeistä iltaa talossa ollessani menin ulkona käymään, ja kun tuvan ikkunan ohi kulkiessani kuulin sisällä nimeäni mainittavan, pysähdyin kuuntelemaan painaen korvani aivan ikkunaan kiinni. »Saapa nähdä, uskaltaako Löfving täältä mennä Houtskarin Koivusaarelle, kun ne ovat niin kovin uhanneet hirttää hänet heti, kun hän sinne tulee», sanoi isäntä.
Minä en saanut sydämestäni pois hänen kuvaansa, vaikka vielä kuinkakin olisin koettanut. Tunsin sydämeni tykyttävän tuimasti, ja veri virtaili suonissani semmoista vauhtia, että korvani suhisivat. "Rupesin salamyhkää tiedustelemaan hänen elämänsä juoksua, enkä saanut hänestä kuulla muuta kuin pelkkää kiitosta. Kaikki tuntuivat pitävän suuressa arvossa ja kunnioittavan häntä.
Tässäkin ilmestyksessä oli oikeastaan yksi seikka, joka kiusoitti mieltäni ja lopulta tuntui minusta tärkeältä maailmanongelmalta: olivatko hänen silmänsä ruskeat vai mustat? Puolen päivää olin istunut kirjoitellen ja pois pyyhkien, saamatta mitään kunnollista aikaan. »Hyvä mies, ota kiniiniä ja pane maata!» sanoi ystäväni huolestuneena. »Olen ottanut jo kolme täyttä määrää korvani humisevat.
Ja yhä se liikuttaa kättänsä ja soittaa pientä kelloani Tähänpä tartuin kiinni. Soittiko se kelloanne eilenkin illalla, kun minä olin täällä ja te menitte ovelle? Kaksi kertaa. No, katsokaapas, sanoin nyt, kuinka mielenne tyhjiä kuvittelee. Minun silmäni näkivät kellon ja minun korvani olivat auki sitä kuullaksensa ja, niin totta kuin olen elävä mies, kello silloin ei soinut.
Tuskin he olivat ennättäneet kadulle kun Hart koomillisella kauhun ilmeellä huudahti: "Pettivätkö korvani, Eksköld, vai mitä ihmettä se merkitsi, että sinuttelit neiti Hemmeriä?" "Ei se merkinnyt sen kummempaa kuin että siellä koulussa on tapana, että kaikki opettajat heti jättävät pois tittelit. Sehän on yhteiskoulu ja tuo mahtaa kuulua systeemiin." "Taivas varjelkoon!
Sinä siis tahdot suututtaa minut... Puhalla sinä vaan!... Minä tukkean korvani ... ja sanon, että Akseli Hellsten kuitenkin on huono ihminen ... hän on juoppo ... tuhlari ... hurjastelija... Hänen pitäisi istua velkavankilassa!... Samallainen olet itsekin ollut ... sellaisia ovat kaikki miehet muutamia harvoja lukuunottamatta... Puhalla sinä vaan!... Minä puhun kuitenkin... Minä annan Karoliinan kelle vaan tahdon... Kuuletko sitä... Peto!... Krokodiili, karhu, kyykäärme... Petturi, viettelijä, toitottaja, torvensoittaja!... vaskenvanuttaja!
ALEXAS. Kuningatar, Hän viime työkseen painoi viimeisimmän Monista suuteloista tähän helmeen. Sanansa juuttui sydämmeeni. CLEOPATRA. Sieltä Mun korvani ne nyhtää.
Päivän Sana
Muut Etsivät