United States or Falkland Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Tuoss' ois teille, matami, vähän niinkuin tuomisia", virkkaa Niiranen ja nostaa kahastansa kaksi kaunista kuhaa akkunalaudalle. "No mut Niirane kulda", sanoo matami ihan liikutettuna. "Mitästä mulle tämmotto iso kala? Eiks siell' olis pari pikkuruist' affent' vaa?" "No ei nyt ahvenista; hyvän kuhan minä olen teille luvannut, ja nämä on nyt hyvän puoleisia. Ottakaas koreasti vaan, matami."
Mutta sen olet koreasti kuullut. Sanoppas kuinka vanha olen. KONRAD. Ykstuhatta kahdeksansataa kakstoista kello seittemän aamulla helmikuussa syntyi herra Erik Bonifacius Herman, ja syntyi samana päivänä Kuikkarissa vallan kummallinen, eräs silmätön, sokea sonni. HERMAN. Hmk! KONRAD. Onkos totta? HERMAN. Totta, äijä, totta!
SAKERI. Mielisitkö sanoa meille nimes? NIKO. Nimi seisoo passissa! SAKERI. Missä on passis? NIKO. Povitaskussani! Hyvä hyvä! Tämä tulee sulle kalliiksi passiksi; sillä hyvin tietysti on se oma kättes työ. Se pistetään talteen! NIKO. Mutta mitä aivotte nyt parhaakseni? IIVARI. Panen sinun koreasti rattaille ja kyyditän kotiani ja siitä saatan sinun meidän pitäjän vallesmannin haltuun!
Mutta eihän sillä mitään hätää ollut; Hanna kun aukasi tallin oven, niin ruunikko taukosi kuoputtamasta, kääntyi katsomaan tulijoita ja kun näki Hannan, niin rupesi hörhättämään leipää. »Mitä se Pokke nyt täällä jytistää. Eihän sinulla ole täällä ei mitään hätää. Voi sinua Pokke, kun sinä katselet niin koreasti.
JUHANI. Ymmärränkö tarkoitukses? Minä pelkään että ymmärrän. Mutta opeta nyt meitä koreasti, muutoin sinun peijakas perii. EERO. Niin lukekaas kiltisti taas. MUUT. T, E,
'Tiedätkös, Knuutti, sanoi hän; 'me panemme tämän lapsen Marian lapsen sijaan; kun me myömme tämän kalliin kappaleen, niin voimmehan kohdella lasta koreasti ja kasvattaa häntä kurituksessa ja Herran nuhteessa. "Kulta ja kiiltävät jalokivet sokaisivat minun silmäni, ja minä viittaisin hänelle hiljaisesti: niin."
Jos ken ei mitään ansaitse, niin jääköön koreasti kotio ja juokoon vettä, ja älköön rehelliseltä ravintolan isännältä ryöstäkö niukkaa ansiota. Hyi turmellusta!" "Niin, hyi", yhtyivät talonpojat, "se on selvää petosta!" "Ystävät ja naapurit", sanoi Antero saattaen heidät vaikenemaan, "älkää minun tähteni jatkako riitaa."
"Onhan meillä ruotsalaisillakin laivoja ja miehiä, jotka minun tietääkseni ovat laveammalle näyttäneet sinikeltaista lippua, kuin teidän koreankirjavat riepunne ovat voineet loistaa. Saa nähdä mitä hyviä tapaatte saaristossa, jahka lähdette pois kiikistä, johon niin koreasti ryömitte, meille tullessanne!" Czarnkovski nousi vihan vimmassa seisaallensa, ja kiiltävä sapelin-säilä lensi tupesta.
AINA. En, sit' en ajatellut ensinkään. Kun toinnuin, nurmelta mun nosti hän Ja saattoi tänne saakka sieltä asti, Hyvästi sitte heitti koreasti. KILPI. Kiititkös hänt'? AINA. Ei mieleen muistunut. Kiititkös häntä, joka Juuttahalla pelasti henkes'! KILPI. Vaaraan antautumalla Ken toisen pelastaa, se ansainnut On kiitoksen. AINA. Siis häntä kiitän mä Jos toisen kerran kohtaan.
Liikkuvina, tummina tai harmaankirjavina täplinä parveilivat kivityksellä, keskellä ihmisjoukkoja kyyhkyset, halukkaasti kyttäellen putoavaa jyvästä ja tuontuostakin humahtaen lentoon, sitten hajotakseen parvestaan kaupungille. Vähäväliä täytyi ihmisjoukkojen jakaantua antamaan tilaa kantotuoleille, joissa istui koreasti puettuja naisia tai elähtäneitä senaattoreja ja ylimyksiä.