Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Onneksi on herra d'Artagnan meidän käsissämme, ja teidät asetetaan hänen kanssaan naamattain. Ah, totta tosiaan, parempaa en pyydä, huudahti Bonacieux; olen hyvilläni saada nähdä tuttuja kasvoja. Tuokaa d'Artagnan esille, sanoi komisarjus vartijoille. Vartijat toivat sisään Athoksen. Herra d'Artagnan, sanoi komisarjus kääntyen Athokseen, kertokaa mitä teidän ja tämän herran välillä on tapahtunut.
Siinähän on yksi, otetaan se! sanoi komisarjus polisimiehelle osottaen Nehljudofin issikkaa. Aja tännemmäksi sinä sieltä! En jouda, sanoi issikka pudistaen toimessaan päätänsä, silmiään nostamatta. Se on minun issikkani, sanoi Nehljudof, mutta ottakaa vaan. Kyllä minä maksan, lisäsi hän issikalle. No mitä kuhnailette, huusi komisarjus, käykää kiinni vaan!
Lukkari niittää tuon Isonniityn kuin mies, vaikkei se ookkaan hänen. PELTONEN. Kuka sen on sanonut? UTRIAINEN. Komisarjus. Minä olen istuskellut ja pakinoinut hänen kanssaan kylän asioista. PELTONEN, Kenenkäs niitty on? UTRIAINEN, Se kuuluu Peltosen maahan. PELTONEN. Mitä sanoit! UTRIAINEN. Vanhat kartat sen asian todistavat.
Antaahan olla, herra komisarjus, vien minä näinkin, sanoi polisi istuutuen topakasti kuolevan rinnalle ja kiertäen voimakkaan oikean kätensä selän yli kainalon alle. Sotamies veti vangin jalat pukin alta, nosti ja asetti paikoilleen. Komisarjus katsoi ympärilleen ja nähtyään kadulla litteän vankilakin, nosti sen ja pani taaksepäin retkottavan märän pään päälle. Mars! komensi hän.
Te olette vastanneet, että tuntisitte hänet, sanoi komisarjus, hyvä, se riittää täksi päiväksi; ennenkuin menemme kauvemmaksi, tarvitsee erään saada tietää, että te tunnette vaimonne ryöstäjän. Mutta enhän minä ole sanonut tuntevasi häntä! huusi Bonacieux epätoivossa. Minähän päinvastoin sanoin, että... Viekää vanki pois, sanoi komisarjus noille kahdelle vartijalle.
Oh, Jumalani, Jumalani, armahda minua! Kuuntelematta vähintäkään mestari Bonacieux'in vaikerruksia, vaikerruksia, joihin he muutoin olivat hyvin tottuneet, tarttuivat vartijat vangin käsipuoleen, vieden hänet pois, jolla välin komisarjus kirjoitti kiireimmittäin kirjeen, jota kirjuri odotti.
Mutta! huudahti Bonacieux, ei tämä ole herra d'Artagnan, jota minulle osoitatte! Kuinka! eikö hän ole herra d'Artagnan? huusi komisarjus. Ei millään muotoa, vastasi Bonacieux. Mikäs tuon herran nimi on? kysyi komisarjus. Sitä minä en voi sanoa, minä en tunne häntä. Kuinka! ettekö tunne häntä? En. Ettekö ole häntä koskaan nähnyt? Kyllä; vaan en tiedä mikä hänen nimensä on.
Kiiniottajani sanoivat olevansa siitä varmat. Minä en huolinut heitä vastustaa. Muutoin, olisinhan voinut erhettyä. Herra, te loukkaatte oikeuden majesteettia. En suinkaan vastasi Athos levollisesti. Te olette herra d'Artagnan. Näettehän nyt, että tekin sanotte minulle sitä. Mutta, huudahti vuorostaan Bonacieux, minun täytyy sanoa teille, herra komisarjus, ett'ei tässä ole hetkeäkään epäilemistä.
Talonmies jo juoksi hakemaan, sanoi polisimies tehden kunniaa. Kauppapalvelija rupesi jälleen sanomaan jotain kuumuudesta. Mitä se sinuun kuuluu? Häh? Mene matkaasi siitä, ärjyi komisarjus ja katsahti niin ankarasti häneen, että kauppapalvelija pani suunsa tuppeen. Hänelle täytyy antaa vettä, sanoi Nehljudof. Komisarjus silmäsi ankarasti Nehljudofiinkin, vaan ei virkkanut mitään.
Mitenkäs muuten, sanoi välskäri jostain syystä peittäen kuolleen paljastettua rintaa. Voinhan lähettää lääkäriä hakemaan, antaa hänen katsoa. Petrof, mene sinä, sanoi välskäri ja tuli pois kuolleen luota. Viekää hänet ruumishuoneeseen, sanoi komisarjus. Ja sinä tule sitten kansliaan, niin kirjoitat nimesi, sanoi hän sotamiehelle, joka ei koko ajalla ollut jättänyt vankia.
Päivän Sana
Muut Etsivät