Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Tämä kenties ikävä puheenpito, joka kuitenki on kertomuksellemme ollut tarpeellinen, selittäköön rakastajain välillä huomattavaa sopusointua, jos niin jyrkkää sanaa saamme käyttää, kun Edithin odottamaton ilmestyminen kappeliin niin väkevästi vaikutti ritarin tunteisiin. Viides luku. Telttoihimme haltiat Turhaan päästä kokevat. Termagaunt ja Astaroth Käskystämme poistukoot. Warton.
Rahvas ihastui, kuullessaan, että hän, vaikka onkin johtaja ja siis herra ja virkamies, on sittekin noussut herroja, vieläpä itseään ruununmiestä vastaan. Eivät ne muut virkamiehet sillä tavalla. Kaikki ne vain kokevat olla herrojen joukkoa ja niiden ystäviä.
Niin kauvan kuin ovat naimattomina ja tahtovat kelvata nuorille miehille ja heiltä ihastuttaa, kokevat he itsiänsä kaunistaa ja koristaa, ja kaiken rahan minkä ansaitsevat, panevat he pukuunsa. Silloin he ovat siviät ja sievät, heidän kasvonsa loistaa kuin aurinko, ja heidän hiuksensa ovat korjuussa ja palmikoitut.
Taisipa tyttö vähän häneen... No kun tulee joku siivo talonpoika... Ei hän soisi muuta kuin hyvää Iitulle, hyvä tyttöhän se oli. Ka, voudin venehän siinä soutaa; rysiään kokevat. Niin, huomenna ne on kekkerit voudissa, saapi ehkä tanssiakin... Miellyttävä tyttö tuo voudin Helmi, vielä tosin kuin ruusu nupussaan...
Siitäkin pitävät anopit huolen, että jokainen kihlaus tulee aikanaan tiedoksi jos asianomaisilla ei itsellään olisi älyä kihlakorttien hankkimiseen. Avioliittojen harvalukuisuus näkyy anoppeja suuresti huolettavan. Ja surkea asia se onkin. Sentähden kokevat anopit sitä auttaa, kertomalla kihloissa olevan ihmisiä, jotka tuskin ovat kuulleet toisistaan.
Iikka luki sekä tavasi sisältä selkeästi ja heleästi. Kirkkoherra oli niitä uskollisia sielunpaimenia, jotka kaikella tavalla kokevat edistää pitäjäläistensä kristillisyyttä. Kun hän oli jonkun luettanut, kysyi hän kaikilta luetetuilta, niin nuorilta kuin vanhoiltakin, jonkun kysymyksen, niin käsittääksensä heidän ymmärrystänsä kristin-opin kappaleissa.
Virkkoi mies, joka äsken sängyssä venyi: "Molemmat ovat he kissain tapaisia, jotka toisiansa härnäten kokevat itsiänsä rohkaista." Sen kuuli Thorbjörn, mutta ei häneltä vastausta tullut. Jotkut joukossa nauroivat: toisten mielestä nuo monet tappelut näissä häissä jo rupesivat inhoittamaan, häijyä oli myöskin hätyyttää rauhallista matkamiestä. Thorbjörn katseli hevostansa; hän aikoi lähteä.
Epäiltämättä Fabiani ei ollut niitä, jotka kokevat huojentaa huoliansa ilmoittamalla niitä muille, ja hänen kärsimisensä oli siis sitä haikeampaa. Näin seisoimme veteen päin kallistuneina, ja käännyttyäni toisapäin, katselin sitte noiden suurten rattaiden vuorottain vajoamista mereen sitä mukaa kuin laiva vaarui.
Siellä istuu Harmaalan parooni, pitäjän kirkkoherra, vanha nimismies, jonka rouva auttaa kirkkoherran puolisoa kahvikuppien pesemisessä, ja kirkkoherran veli, kruununvouti, joka asuu samassa pitäjässä. Ovi on auki, ja iloisina katselevat vanhat milloin nuorten leikkiä kentällä, milloin kokevat väittäen ja kiistellen voittaa toistensa ajatuksia.
"Vai niin, juuri nyt, kun he kokevat yllyttää kaikkia ihmisiä meitä vastaan ja uskottelevat heitä, että me muka olisimme syypäät kaikkeen heidän onnettomuuteensa." "Senkin voin heille anteeksi antaa, isä, kun ajattelen sitä kamalata onnettomuutta, joka heitä on kohdannut."
Päivän Sana
Muut Etsivät