Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. marraskuuta 2025
Poikien piti olla vahdissa edellisenä päivänä löydetyillä hirvien kulkupaikoilla, Tanelin oli kierrettävä hirvet ja laskettava koira niitä ajamaan. Hirvet varmaan joko kääntyisivät puolustautumaan tai sitten lähtisivät pakoon. Edellisessä tapauksessa Taneli hiipisi niitä lähelle ja ampuisi, minkä saisi ammutuksi.
Sillä välin se kierähtää lattialle ja puraisee kirpun häntänsä juuresta, ja kun silloin riennän raaputtamaan sitä vatsan alta, niin se kellahtaa selälleen ja naputtaa jalallaan lattiaan. Kaikki sanovat, että nyt on Otti kotiutunut, nyt ei sitä enää tarvitse pitää kiinni. »Sen on koira, jonka kädestä syöpi.» Haistapas tuota, sanoo Pekka ja heittää orrelta vanhat rukkaset Otin eteen.
Eteeni hypähti hirmuisen suuri musta koira, kita auki, niin tulipunainen kuin Vierimän torpan ikkunanpieli. Eikä tämä talon vahtisusi tyytynyt haukkumiseen, vaan hyökkäsi päälleni ja purasi minua vasemman käden pikkusormeen. Nyt oli henkeni juuri kuin langan nenässä, sillä luulin tuotapäätä olevani tuon mustan koiran vatsassa.
Naurettavaa kuuluu olleen nähdä, miten karhu tuon tuostaan kääntyi ja koetti kämmenillään hotaista tuota urhokasta ja sukkelaa koiraa; mutta kääntyipä karhu miten tahansa niin oli koira aina sen takapuolella. Luoti sattui keskelle ruumista, meni sivulta sisään ja tuli oikeanpuolisen reisiluun kautta ulos. Hiljalleen takapuoltaan laahaten asteli karhu koiran hätyyttämänä tiehensä.
Voimattomuus lisäytyy ja kivut kiihtyvät niin, että sairas toivoo vaan kuolemaa, joka hänen hirmuiset tuskansa lopettaisi. Eläimistä täällä ovat jääkarhut, valkoinen kettu, poro ja moskushärkä tavallisimmat. Kotieläimiä täällä on ainoastaan koira; mutta kylmyys on siihenkin kuvansa painanut.
Tämän perästä sai "pullo" kauan aikaa olla olojaan koskematta; niin, mutta tämäpä oli myöskin yksi niistä asioista, jotka tarttuivat pojan muistiin. Neljän vuoden ikäisestä makaili ja teuhusteli hän kadun varrella ulkona huoneesta. Ensimmäinen, jonka kanssa hän täällä pihalla tutustui, oli koira.
Kun Kerberus, tuo lohikäärme, meidät havaitsi, meille hampaitaan hän näytti, suu auki, joka jäsen jäntevänä. Oppaani silloin käsin kaksin otti pivoonsa maata sekä täysin kourin hän sitä syyti ahmatille kitaan. Kuin koira, joka nälässänsä haukkuu, mut tyyntyy, saatuansa purtavata, ja joll' on huoli vain sen nielennästä,
Hän näki hirvilauman, joka kummastuneena katsoa töllisteli niitä kiihkeästi kiertelevää koiraa. Viimein loppui vanhan koirashirven kärsivällisyys, se näytti päättävän ajaa pois pahaa meteliä pitävän koiran. Se syöksyi eteenpäin ja pieksi maata etukavioillaan selvästi aikoen musertaa rauhanhäiritsijän; mutta koira oli vikkelä ja vältti hirven iskut.
Tosin järjeltään ei lie mun verrat Nuo maisterit, kirjurit, kirkkoherrat: Ei tuntoni niin näin arkana väiky, En helvetin hiittä ja tulta säiky; Siks' rintani riemun äänt' ei kuule, En mitään tietäväni mä luule; En kehu voivani parannella Ma muit', en sieluja opastella. Eik' onni mulle tavaraa Oo suonut, mailman kunniaa. Näin tulkohon enää koira aikaan!
Kadun keskitse samoilee aseellinen joukko, jonka edestä kaikkien täytyy syrjäytää. Täällä on kameli minut tallaamaisillaan; tuolla hurja hevonen teutoaa; tässä eräs Muriaani paljastaa minulle tikarinsa vallitsija-naistaan suojellakseen; tuossa iso koira minulle ärisee ja hampaitaan näyttelee.
Päivän Sana
Muut Etsivät