Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Mutta meitä seuraa myöskin kummallinen, synkkä kirous, joka vaikuttaa, että kun me itse yhtä mittaa menemme eteenpäin vallan ja kunnian tiellä, niin onnettomuus meidän ympärillämme iskee kuin korppikotka saaliiseensa, tuottaa tuhoa ystävillemme ja tappaa ne, jotka meitä rakastavat. Ei, Lodoiska, hurmaajani, niin julma en ole, että sitoisin sinun kohtalosi omaan kohtalooni.
Sentähden ratsastin tänne yksinäni, ainoastaan yhden ratsupalvelijan seuraamana, sillä minulla ei ollut sydäntä nauraa kohtalolleni siitä syystä, että se on sinunkin kohtalosi. Viittaani verhoutuneena näin, kenenkään minua tuntematta, pitosi ja ilotulituksesi. Soiton pauhina ja tanssin riemu kirvelivät sydäntäni.
Kohtalosi on kova vieläpä toivotonkin, sillä pitkällinen tottumus on niin pimittänyt isäntäväkesi, etteivät he mitään huomaa. "Ettekö pidä voista, herra? Kyllä siitä maksoin hyvän hinnan, se on parasta, mitä kaupassa on. Kävin valikoimassa tätä ainakin sadasta tarjolla olevasta pytystä." Olin mykkä, mutta epätoivoni ei vähentynyt. Ja kumminkin on voin valmistus niin perin yksinkertaista.
Olikohan tässä mitättömässä kuparipalasessa todellakin se salainen voima, joka siinä sanottiin olevan? Oliko totta, että se oli vienyt jo monta ihmistä ajalliseen ja iankaikkiseen turmioon? Oliko totta, että jokainen; joka sitä piti, voi muuttaa onnettomuuden synkimmän yön onnen valoisimmaksi päiväksi; oliko totta, että samassa, kun sen otit käteesi, kohtalosi muuttui?
En sitä mitenkään välttää voi. Ja tiedätte, kuinka minun silloin käy... Minulla ei ole muuta jälellä kuin hukuttaa itseni! Matti. Muista, että kun hätä on suurin, on apu lähinnä. Kanna kohtalosi yhtä kärsivällisesti kuin minä. Juhana. Me pelastamme sinut! Liisa. Jos voitte! Matti. Sinun pitää piiloutua jonnekin, samoin kuin minunkin. Liisa. Piiloutua? Juhana. Todellakin! Käy sinä piiloon myöskin!
Ja siitäkin olen minä usein päätellyt, että siinä mahtoivat olla korkeammat voimat myötävaikuttamassa. Pappilassa? kysyin kummastuneena. Kuinka sinun kohtalosi juuri papin edessä ratkaistiin? En tiedä, ratkaistiinko se hänen edessään vai takanaan, mutta sieltä isäsi vain korjasi minut rekeensä, ja niin sitä lähdettiin.
Sun kohtalosi edessäni näin: Sa olit nuori tänne tullessasi ja mukanas toit uljaan unelmasi. Et tahtonut sa jäädä toisten luoksi, et olla velkaa muille, jumalille. Sun suonissasi valtaverta juoksi ja itse metsän vaadit taistosille. Sa kirveesees ja kuokkahasi käyden käs'varressasi tunsit voiman täyden ja hongan hongan vierehen sa kaadoit ja yöt ja päivät umpehensa raadoit.
Oi, armas Ebba, jospa voisin toimittaa sinulle edes yhden ilohetken, vaikkapa se tapahtuisikin kuumimman sydänvereni vuodattamalla! Mutta sitä en taida! Minulle on ainoastaan suotu tehdä sun kohtalosi yhä katkerammaksi! Niin on armoton, julma sallimus sen määrännyt!
Enkä sitäkään, kärsiikö ehkä joku toinenkin sydän. Olen uhrikivellä leikannut itseni irti kaikesta muusta paitsi kansani asiasta. Jos minua sen vuoksi kirot kohtaavat, ne kohdatkoot ne ovat kansani onnen kirot! ORPA Syvästi liikutettuna: Ymmärrän sinun kohtalosi on ratkaistu. URMAS Käy äkkiä sillanteen reunalle sisään on astunut muuan orja. ORJA Isäntäni Orhas tervehtii sinua!
MARDIANUS. Antonius, ei! Sua kuningatar lempi Ja omakseen sun kohtalosi otti. ANTONIUS. Vait, rietas kuohilas! Hän minut petti. Sen vuoksi kuolkoon! MARDIANUS. Ihminen vain kerran Voi kuolemalle maksaa velkansa; Hän on sen maksanut. Mit' aioit sinä, Se on jo tehty.
Päivän Sana
Muut Etsivät