Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025


"Niin, niin", jatkoi 'tohtori', "antakaas ma puhun asian järjestänsä. Rannalla ladon seinällä oli vanha vene kumossa. Sen alla oli hyvä tuulen ja sateen suoja; aattelin, voihan tuolla pari tiimaa odottaa päivän tuloa, ja ryömin veneen alle. Pian kuului mielestäni järveltä taaskin puhetta aaltojen kohinan seasta. Pistin pääni ulos veneen laidan alta ja tirkistelin järvelle päin.

Olin valinnut sen niistä kauniista arapialaisista hevoisista, jotka kuningas oli saanut sultaan'ilta lahjaksi. Kun kuulin vielä korvissani pois ratsastavain hevoisten kavioin kohinan, niin hyppäsin minä myös ratsuni selkään ja kiiruhdin kuninkaan jälkeen.

On joenlahden rannalla loitolla Pohjolassa mun kotikenttä kultainen, jolla leikin lassa, ja metsälammen laineeton oli lahden sinipinta ja yhtä tyyni, puhtoinen ja kirkas oli mun rinta. Ja täällä hetkeni herttaimmat leikin elämästä, en tiennyt tuhon tuulista, en myrskyn mylvinästä, mut salmen suusta aukeevan seljän aavan luulin ja kaukaa kumman kohinan houkuttavan kuulin.

Jo kuulen kohinan ja pauhinan, Jo myrsky hyrskyy, vuoret vonkuvat, Kuin meri, kansain meteli jo paisuu: He purevat ja syövät toisiaan, Kuin susilaumat, verest' iloitsevat, Veljeinsä verest', ihmiskurjuudesta.

Vesi houkutteli niin lempeästi häntä luokseen, olisi niin ihanaa päästä erilleen taisteluista, antautua kohtalonsa valtaan... Morange nojautui vielä syvemmälle ja tunsi jo virran kohinan tarttuvan itseensä. Silloin huusi nuori ja iloinen ääni hänen takanaan: "Mitä te katselette, herra Morange? Onko siellä suuria kaloja?"

Ja minä näen yhä vielä vuosien perästä sileän vilisevän veden siinä venheen ympärillä, näen kivet, joita vastaan vesi pullistuu ja velloo ... näen suuren kosken vaahtopäät ja kuulen niiden kohinan, ja näen rannan puut kahden puolen ja alhaalla siellä myllyt ja sillan niiden välillä, josta joku huiskuttaa liinaa kutsuen illalliselle.

Siinä se oli, se ilon, se tuskan, se intohimon, se oikean, todellisen elämän meri, jonka pauhinan hän niin usein unettomina öinä oli kuullut korvissaan, jonka onnettomuutta ennustavan kohinan hän niin usein oli havainnut suonissaan, mutta jonka vaateliasta, tinkimätöntä kaikkivaltaa hän ei ollut koskaan tahtonut täysin tunnustaa itselleen!

Seuraavana päivänä jatkettiin matkaa lisääntyvällä vauhdilla, kunnes he kuulivat Jaludin puron kohinan Jisreelin lakeudella, joka ilmoitti heille, että he lähestyivät Skytopoliin kaupunkia.

Ja täällä hetken' herttaimmat leikin elämästä, En tiennyt tuhon tuulista, en myrskyn mylvinnästä, Mut salmen suusta aukeevan seljän aavan luulin Ja kaukaa kumman kohinan houkuttavan kuulin. »Tuo tuoll' on meri, lapseni, ja vaarallinen sulle, Näin lausui kerran lapsena mun äityeni mulle Jos lähdet joskus laineillen ja loitommaksi rantaa, Niin katso, ett'ei venhoas saa virta tuonne kantaa.

Saulus ei havainnut siitä muuta kuin kohinan, joka kiusasi hänen vaivaantuneita hermojaan, ja ohikulkijain tuuppaukset, kun hän ei sokeutensa tähden voinut tarpeeksi pian väistyä; Joel taas oli niin levoton ja liikutettu, ettei hän voinut ajatella muuta, kuin miten varovaisimmin voisi johtaa herraansa tungoksessa. Sillä välin he olivat tulleet Judaksen talolle.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät