Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Mitä minä emännällä teen yksinäinen mies, kun ei ollut muutakaan joukkoa, selitti Pekka ja meni sitten vähän erilleen muista kirjoittamaan ja se alkoi näin: Kuule sinä kiusan tekiä, tiedätkö sinä mitä nyt on aivan vastikään asijat viukoroineet sille mukalalle että Savitien ukki on ottanu Matin ottopojakseen vaan tätä ei tiedä vielä muut kuin minä eläkä puhu sinäkään, mutta muista se että jos olet Matin vihoittanu niin kyllä sun on nyt heti paras aika lepyttää ja tämä mitä sanon on aivan totta ja jos tämä ei ole totta niin minun nimeni ei ole Pekka.
Hän salaisuuden voi kätkeä. NIILO. Olkoon niin. HANNA. Tahdotteko, että saatan hänet tänne? MAUNO. Tee se, mun lapseni. Neito, sä mun kasvinsisareni, soipa äänes tässä kiusan leikissä lempeästi kuin paimenen heleä huuhellus karjan korvissa kaikuu, koska uhkaa sitä metsän raateleva peto. Mitä hekumaa havaitsee mieleni?
Tähänpä aikaan taisivat nuoret La Napoulen tytöt olla oikein hartaita ihmisiä, sillä heitä se erittäinkin harmitti ja heistä se vasta oikea kiusan kapula oli. Ja syystä kyllä niin olikin, sillä Mariettan tulon jälkeen oli jo monen sulhon lempi lauhtunut, ja moni kulta käynyt kylmäksi. Siitäkös nyt hammasjankkaa tuli, ja nuhteita ja kyyneleitä ja neuvoja ja rukkasia.
OLLI. Sanna! SANNA. Mikä on? OLLI. Vallesmanniin. Noh, kiiruusti nyt! Mitäpä siellä minulla juuri tehdään? ROINILA. Totta sinun tulla pitää. Kuinkas muuten. Menkää edellä, tulemmahan sitten jäljessä, kun olen tässä ensin vähän aikaa levännyt. OLLI. Eihän sinne pitkä matka ole. Lähde nyt vaan ja huokaa siellä sitten! SANNA. Tuopa vasta kiusan kappale on. Yhtä ja toista.
Mut ken oot sa, mi kalliolta kurkit kentiesi vitkastellen käydä kuiluun, min sulle määränneet on syysi omat?» Oppaani lausui: »Kuljeta ei kuolo, ei rikos häntä vielä kiusan paikkaan, vaan minä, vainaa, häntä tänne alas piiristä piiriin helvetin nyt johdan, hän että täyden saisi tiedon; totta on tämä niinkuin että sulle puhun.»
Ja sitten tulee mies kotiin, tulee se kaiken kiusan syy ja kaiken onnettomuuden alku, kutsuu luokseen ja saa, arvattavasti suudelman vahingon palkkioksi. Minä olen narri! yksi maailman kaikkein suurimpia narreja! ja hän paiskautui vuoteeseensa. Mutta vaikka hän koetti, ei hän kuitenkaan voinut pidättyä väijyen kuuntelemasta pienintäkin risahdusta alikerrasta.
Mut ken oot sa, mi kalliolta kurkit kentiesi vitkastellen käydä kuiluun, min sulle määränneet on syysi omat?» Oppaani lausui: »Kuljeta ei kuolo, ei rikos häntä vielä kiusan paikkaan, vaan minä, vainaa, häntä tänne alas piiristä piiriin helvetin nyt johdan, hän että täyden saisi tiedon; totta on tämä niinkuin että sulle puhun.»
Nyt osaan jo tämänkin keinon, kun ajattelen taaksepäin sitä kiusan päivää, jolloin ensi kerran hirveän taitamattomilla käsilläni vanutin taikinaa ja vihdoin sain uunista ottaa pari kivi-kovaa, mustaa kakkaraa". "Niin, silloin maksoi se kyyneleitä, huolimatta kaikesta lujuudestanne", sanoi nuori mies hyväntahtoisella hymyllä.
Pois tulee tytölle lähtö, Erohetki ennättävi, Tästä kylmästä kylästä Katalasta Karjalasta; Ero on viinat keitettynä, Ero pantuna oluet, Kohta korjat käännettynä, Päin ulos, perin tupahan, Lappein ison latohon, Kalten karjohuonehesen. Suotta soimat nostettihin. Suotta soimat nostettihin, Kiusan kielet kannettihin, Mun päälle hyvän tapani, Päälle kuulun kunniani.
"Suotta soimat nostettihin, kiusan kielet kannettihin päälle mun hyvän tapani, päälle kuulun kunniani; sanat päälleni satoivat, puhe'et putoelivat kuin tuimat tulikipunat tahi rautaiset rakehet.
Päivän Sana
Muut Etsivät