Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
No, hän onkin kaikissa asioissa kumma hattara ja riitojen laittaja; hän ei ole niissä toimissaan yhtään huonompi Lillua", puheli Maija ja lähti harmeissaan pois. "Mitäs nyt sanot?" kysyi Kirri Katrulta, Maijan pois mentyä. "Sitä nyt sanon kuin ennenkin, että Maija on kolkkilaisten asiamies ja häntä ei täällä tarvittaisi ensinkään", sanoi Katru puoli-vihassa.
Väinö, Taina ja Aino väistyvät oikealle. Tuonne se pakeni Aino. Voi minua mieletöntä! Tanssijoita siirtyy kisakentältä etualalle. KYLLI. Itke, Kirri, ja kiroa! Aino on vene vierimässä. Väinö ei vähällä heitä Sydämmen sytyttäjäänsä. Hän ajaa kuin aurinkoinen Aamutähteä jälessä, Kunne saapi sen syliinsä. YLLI. Taikka taivahan ulappa Upottavi tähti raukan.
Nostin, käänsin keikahutin, Että tallukset livahti, Maahan paiskasin parahti. Liekö jäänyt heikko henki. Täss' on Jouko siellä Kirri. AINO. Murhasitko ?! TAINA. Ja sit' itket? NUORI JOUKO. Tuot' en itke, muuta itken, Surujani suurempia. AINO. Murhasitko, julma Jouko? Teitkö vielä julmempia! TAINA. Tapoitko Suvannon urhon? NUORI JOUKO. Tein vielä tukalampata. AINO. Kerro, kurja!
Hänen lauseensa oli paremmin kysyvää laatua kuin mitään muuta, josko hänen pitää siihen suostua taikaa ei; nyt rupean ymmärtämään", sanoi Kirri. "Siinäpä se on asia.
"Niinhän se on ihmisen kanssa tässä syntisessä maailmassa. Jota tuhmempi ja valistumattomampi hän on, sitä viisaammaksi hän itsensä luulee, eikä häpeä sitä ilmoittaa muillekin ihmisille! Se on kyllä surullinen asia, että se niin on, mutta niin se kumminkin on", sanoi Kolkki. "Et minun poikaani saa", sanoi Kirri entisellä tavallansa, sillä häneltä oli oikeat sanat aivan lopussa.
"Keneltä olet noita tietoja kuullut?" kysyi Kirri jo hyvin kiihkeästi, sillä vaimonsa puheet alkoi herättää hänen huomiotansa! "Lillulta, joka kaikki asiat ja tapahtumat kylässä tietää", sanoi Katru luottavasti. Ennenkun kertomuksessamme menemme etemmäksi, täytyy meidän pikimältään silmätä, minkälainen tuo Lillu oli, jolta saatuihin tietoihin Katru ja Kirrikin panivat niin suuren luottamuksen.
"Ei mikään maailmallinen hyvyys voi palkita niitä kärsimyksiä, joihin sinun olemme saattaneet", sanoi Kirri. Sitten kääntyi hän Katrun puoleen ja sanoi: "No mutta ethän sinä Jumalan tähden virka mitään pojallesi ja miniällesi!" "Pyydän anteeksi; enempää en jaksa", sanoi Katru, samassa kun hän tarttui molempia syliksi.
Silloin pitää olla paremmalla tuulella, että puhet paremmin vaikuttaisi. Tiedäthän poikamme olevan herkkä-luontoisen, hänen kanssaan pitää varovasti menetellä, onhan meillä aikaa", neuvotteli Kirri. Niin kului se ilta loppuun. Heti aamulla tuli Lillu huoneesen, Hän oli hyvin teko-arkana ja koki nilkuttaa rämpätä! "Hyvää päivää, isäntä ja emäntä kulta!
Enhän ole päällenne käynyt, olen vaan puollustanut itseäni teidän päälle-käymistänne vastaan; enkä minä ymmärrä sitä, että teillä olisi oikeus asetten kanssa käydä ihmisien päälle sillä oikeudella kun teillä on huoneet", sanoi Kolkki jäykästi. "Ole niin viisas kuin olet, mutta minä olen vielä viisaampi; lapa vaan paikalla pois täältä", sanoi Kirri typerästi.
Eräänä päivänä istuivat Kirrilän vanhukset salissansa, vaipuneina noihin surullisiin ajatuksiinsa. Kaukaan aikaan ei kumpikaan heistä puhunut mitään, sillä kummallakin oli omat synkät ajatuksensa. Vihdoin katkasi Kirri äänettömyyden, sanoen: "Kumma kun ei kaukaan aikaan ole kuulunut mitään Martista, eikä Kolkkilastakaan!
Päivän Sana
Muut Etsivät