United States or Vietnam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Adelsvärdille jäi vanha paikattu pursi; tämä olikin käynyt hänelle rakkaaksi. Hän osasi vähän kaikkea; samoin vanha puutarhuri. Niinpä he yhdessä nikkaroitsivat veneen kimpussa, saivat siitä tiiviin ja vakavan, pystyttivät sen keskikohdalle kevyen teltan, jonka esirippu voitiin kääriä kokoon ja vetää syrjään. Uusi, mainio airo, jossa oli leveä joustava lapa, saatiin Trovason veneveistämöltä.
Eräässä talossa istui hän marmorisen Pietari Suuren nenällä, niin kauan kuin talonväki oli iltasella, arvellen, että lapa nuo ovat ensin syöneet, niin saampahan sitten rauhassa aterioida. Hänen kauhistuksensa oli ääretön, kun talonväen herjettyä, ruoka heti korjattiin pois, vieläpä vietiin pöydältä vaatekin niin, ettei leivän siruistakaan jäänyt muuttolaisparalle. Jo tuli ikävä kotiin takasin.
Vai olet sinä, hirtehinen, tullut tänne pilaamaan ja sotkemaan ihmisien välejä! Lapa sukkelaan täältä kotia, taikka minä sinun opetan hulluttelemaan!" sanoi Pirko, nyrkkiä puiden Rehkoselle.
Terät kyllä tulivatkin hyvät, vaan muita silmän sijoja niihin jäi: ensimmäisessä paloi lapa vähän liiemmaksi, toisessa terä kierossa, kolmannessa lapasyrjä väärä, neljäs liian kumara, viidennessä kasa liika pyöreä. Siis jokaisessa vikansa. Isäntä katseli niitä jokaista puolelta ja toiselta. Näytti ajattelevan, että nälän opettama seppäpähän oli, oikeinpa arvasin. Sitte kysyi, että
Jäihän vielä metson puolikas ja kokonainen teiri eilisestä, neuvoi Kuisma. Ei pyystä kahden jakoa. Ka, pane sitten se karhun lapa. Se tarvitaan markkinoilla ja paluumatkalla... Tuoll' on, Jouko, puu täynnä teiriä, ota jousesi ja käy pudottamassa muudan. Kuuluivat nousevan harjun selälle koivuun, missä eilen illalla tullessamme istuivat.
"Lapa vaan sääriisi täältä ja sukkelaan, taikka minä autan sinua, iso viisas", sanoi Kirri uhkaavaisesti. "Eipä tässä ole mitään erinomaista kiirettä", sanoi Kolkki yhtäkaikkisesti. "Etkö sinä, sen vietävä, mene; tämä on minun huoneeni", sanoi Kirri, kävellen loukkoa kohden, josta hän sieppasi rautakohennuksen käteensä.
Häntä oli pidetty melkein elinkautensa typeränä ja taisi hän ollakin vähän vajavainen, mutta vaikka hän oli mikä oli, enempää hän ei tarvinnutkaan, hän täytti kylläkin kutsumuksensa ja oli hieromisella monta kertaa päästänyt ihmisiä lapa- ja käsisäryistä.
"Kun Eskimo noin istuu venosessaan, joka myös tavoin ympäröi häntä, puettuna päähän saakka piukkaan hylkeennahkaiseen pukuunsa, ja tarttuu airoonsa, jossa on kummassakin päässä lapa, hän luulee olevansa yhtä varmassa turvassa kuin kalalokki, joka siivillään liitelee aaltojen yli.
Enhän ole päällenne käynyt, olen vaan puollustanut itseäni teidän päälle-käymistänne vastaan; enkä minä ymmärrä sitä, että teillä olisi oikeus asetten kanssa käydä ihmisien päälle sillä oikeudella kun teillä on huoneet", sanoi Kolkki jäykästi. "Ole niin viisas kuin olet, mutta minä olen vielä viisaampi; lapa vaan paikalla pois täältä", sanoi Kirri typerästi.
"Anna tulla vaan!" sanoi Kolkki, hänkin ymmärtäen mitä nyt on tekeillä. Samassa astuivat Kirri ja Katru saliin. "Mitä pirua sinulla täällä on tekemistä? Lapa jalkoihisi täältä", sanoi Kirri Martille äreästi, heti huoneesen tultuansa. "Olkaa nyt taas, isä!" sanoi Martti asettavaisesti. "Mitä sinäkin olet tänne tullut? Saat mennä samaa tietä kuin olet tullutkin", sanoi Kirri Kolkille tuimasti.