Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. syyskuuta 2025
Minä sanon monta kertaa: "Blomros'iseni, älä laske surua niin sydämelle ... kiittämättömyys on maailman palkka. Katso minua, Blomros, kuinka minä pidän ryhtini ja turvaan Jumalaan; sillä se on minun yksityinen ajatukseni, että Jumala lopulta auttaa". Niin, mutta mitä minun saarnani auttaa! Ei niin paljoakaan kuin "gratia probata" sitä, joka on katkaissut kaulansa.
"Tiedän että ne moniaiden silmissä siltä näyttävät. Mutta heistä ei tarvitse välittää. Kyllä minä otan kaikki nuhteet osalleni. Kiittämättömyys on tavallista maailmassa. Siksi paljon olen historiaa lukenut. Olenpa samalla myös lukenut useasta kansasta, joka huonon hallituksen sijalle on ottanut uuden." "Ja meidän hallituksemme on tosiaankin huono", sanoi Sormuinen. "Missä se meitä auttaa?
Minä en ollut ehtinyt vielä puhettani hevin lopettaa, ennenkun kaikki huusivat suurella äänellä "Me tahdomme Pikil-Sun keisariksi!" Tämän huudon kuullessani minä ylenmääräisesti pelästyin ja pyysin rukoilevasti, hartaasti ja kyynelsilmin, etteivät he unhottaisi sitä uskollisuuden valaa, jonka he olivat keisarilliselle perheelle vannoneet ja sitä hyväntahtoisuutta, jota edesmennyt keisari eläessään oli osoittanut jokaiselle heistä yhdessä ja ennen kaikkea yksityisesti ja erikseen; semmoinen kiittämättömyys, kuin minun valitsemisen keisariksi, oli paneva katoamattoman pilkun heidän kunniaansa. Minä liitin tähän sen lupauksen että minä yhä edelleen yksityisenä henkilönä omistaisin heille palvelukseni, jos niin olisi että he tahtoisivat minusta jotain hyötyä olevan. Mutta minun kehoituksiani ei ensinkään otettu korviin. Upsereeja elähytti vastustamiseni yhä enemmän, ja sotamiestenkin joukosta rupesi synkkää jupinaa kuulumaan. Kauan ei kestänyt ennenkuin koko leiristä kaikui upseerien johtavat äänet ja huudot. Minä riensin telttaan ja annoin vartijalle käskyn kieltää jokaiselta pääsön sinne sillä minä toivoin sotilasten muuttavan mieltänsä sittekun heidän ensimmäinen intonsa oli vähän laimentunut. Mutta sekä upseerit että sotamiehet tunkivat väkisin telttaan ja panivat kruunun päähäni minun vastustelemisestani huolimatta, veivät minun ulos teltasta ja huusivat minun, rumpujen päristessä ja torvien soidessa, Kvaaman keisariksi, Tanatin, Arktoninan ja Alektorianin kuninkaaksi sekä Kispsussian suuriruhtinaaksi.
Minä vain säälin sinua raakuutesi takia, ja jos ihmisten kiittämättömyys yleensä saattaisi hämmästyttää minua, niin ehkä hämmästelisin sinunkin kiittämättömyyttäsi." "Missä Lygia on?" "Ryövärien luolassa, se merkitsee: Caesarin talossa." "Petronius!" "Rauhoitu ja istu! Pyysin Caesarilta kahta asiaa: ensinnäkin, että hän ottaisi Lygian Auluksen talosta, ja toiseksi, että hän antaisi hänet sinulle.
Noill' ukkoräivill' On kiittämättömyys vain luonnon vamma; Verensä hyistä on, se virtaa tuskin, Eik' ole hyvää; heiss' ei hyvyytt' ole; Ja luonto maata kohden painuessaan, On tylsä, raskas niinkuin matkan määrä. Sin' olet kunnon mies; sen sanon suoraan; Ei tahraa sinussa. Se aatos pois, Ett' ystäviins' ei Timon luottaa vois!
Kovin käy pahaksi metsänneitojen mieli, kovin kirvelee heitä Suuren Jousimiehen kiittämättömyys. Vai hänen naisensa onnella! Sen onnella, tuon, joka kotona istuu ja valmista odottaa, sill'aikaa kun he hänen koiranaan kulkevat. Se hänen koiranaan kulkekoon! Ottakoon sitten omalla onnellaan! Ottakoon vain naisensa onnella!
Iske minua salamallasi ja pelasta minut hengittämästä ilmaa, jota kamalin kiittämättömyys on saastuttanut!" Näin sanottuaan Helena läksi kujaa astumaan. Valpuri huusi häntä takaisin, vaan Helena ei katsonut taakseen, vihdoin hän tien mutkassa katosi nähtävistä! Samassa venhe laski Aumolan rantaan ja leski hyppäsi keveillä askeleilla matalaa mäkeä ylös taloon.
Huolet isänmaan asioista ja hänen omista asioistaan joita oli ehkä vielä enemmän kuin isänmaan asioita eivät kuitenkaan voineet olla jälkeään jättämättä ainakaan hänen ruumiiseensa, joskaan ei sieluunsa. Hän vanheni, laihtui, kävi kasvoiltaan läpikuultavaksi, itse sitä huomaamatta. Maaseutupatriootin palkka on tavallisesti unohdus ja kiittämättömyys.
Sentähden se onkin voimakkaampi etenkin niissä hengissä, joissa on vähänkin ylevyyttä ja jalomielisyyttä. Kiittämättömyydestä. Kiittämättömyys ei ole mielenliikutus, sillä luonto ei ole laatinut ihmisruumiiseen mitään sellaista elonhengekkeiden liikettä, joka sitä synnyttäisi.
Kas, Caesar: nyt mun omani on teidän, Ja teidän olis mun, jos vaihtuis onni, Tuon kiittämättömyys vie multa mielen. Oo, orja, sinä taatumpi et ole Kuin altis naikko! Mitä? Peräydytkö? Peräydy vaan! Mut silmäsi ma yllän, Vaikk' oisi niillä siivet. Orja, koira, Katala konna! CAESAR. Pyydän, leppykää. CLEOPATRA. Oi, Caesar, tämä häpeä mun surmaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät