Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Mutta hänen mielensä ei ollut tervaa parempi. Junassa kävi se vielä laatuun. Mutta kun hän tuosta eteläisemmästä kaupungista joutui kirstuineen mäkistä maantietä ajamaan, kiertyi sydän kerälle ja vedet pyrkivät silmiin alinomaa herahtamaan. Oli helluntain-aatto. Mutta taivas oli raskas ja pilvinen, tie vetelä, metsä mykkä ja harmaa. Ei näkynyt järvenselkää sinertäväksi, ei virtaa vihiseväksi.
Kelin virteni kerälle, Suorittelen sommelolle, Panen aitan parven päähän, Luisten lukkojen taaksi, Ettei pääse päivinähän, Selviä sinä ikänä. Ei runo rahatta laula.
Niin mun kerran Kesti petti, Mie menin keralle Kestin, Kauppamiehelle kanaksi, Pohatalle puolisoksi, Vasten kieltoa emoni, Varotusta vanhempani. Syötin Kestin, juotin Kestin, Talven syötin talkkunoilla, Sykysyn sianlihoilla; Hankin voit, tupakan ostin, Lihat hankin, leivät hankin, Kalat hankin kaikenlaiset. Kesti taisi talven syöä.
Musti katsoi kummastuneena minuun. Sekin saattaa olla mahdollista, virkahti hän sitten. Kaikki on mahdollista tässä maailmassa, jossa ei ole alkua eikä loppua ja jossa kaikki kiertyy kerälle, mitä ikinä me ajattelemme. Ja hetken perästä hän lisäsi hiukan raskasmielisesti: Ennen olin minä oikea koira. Nyt olen minä vain tarukoira.
Kullervo, Kalervon poika, otti koiransa keralle, läksi tietä telkkimähän, korpehen kohoamahan. Kävi matkoa vähäisen, astui tietä pikkaraisen; tuli tuolle saarekselle, tuolle paikalle tapahtui, kuss' oli piian pillannunna, turmellut emonsa tuoman.
Voi, tuokaa tänne! huudahti Martta, otti sitten äidin tuomasta lankaläjästä vyyhden, pani sen kerinlautoihin ja rupesi kerimään lankaa kerälle reessä kutoakseen. Siihen tuli äiti, käsivarrellaan kolme villapuseroa, ja sanoi: »Ehkä nämäkin kelpaavat?» Voi toki! Jumala olkoon kiitetty, että teillä semmoisiakin on. Siihen läjään toi isä vielä kolmet kengät ja lähti laittamaan hevosta.
Hänen kertomuksensa sisältävät paljon historiallista ja kansantaruista kerättyä ainetta sekä todistavat, että tekijällä on rikas kuvastinaisti, vaikka ei hän aina täydellisesti taiteen tavalla kääri kertomuksen eri osia kerälle, sovittele niitä sommelolle, niin että ne luonnikkaasti yhtyisivät yhdeksi kokonaisuudeksi.
Hänetkin olisin ennen voinut vaikka keriä kerälle, jos olisin tahtonut, mokoman paksupäämoukan, ja nyt tämäkin jo alkaa kartella »vanhaa serkkuaan» ... juuri kuin hänkin luulisi saavansa nuoren ja kauniin... Hänelle nyt en menisikään, ennen olen omillani ... ja mikä on ollakseni...
Yö oli jo pitkälle kulunut. Mitä jos hän koettaisi tehdä työtä aamuun saakka ja nukahtaa sitten pois väsymyksensä iltapäivällä? Johannes koetti, mutta työ ei ottanut edistyäkseen. Ajatukset kiertyivät kerälle, käsitteet sommelolle. Hän jäi aina jokaiseen vastakäsitteesen tuijottamaan ja koko ajan hän oli kuulevinaan tuon äsken tapaamansa äijäpahuksen vastenmielisen naurunhehetyksen korvissaan.
Kesti kerkesi sanoa, Kesti purresta puhuvi: "Tule poies, elä huoli, Tule minun turvihini, Käy käsivarrelleni, Pohatalle puolisoksi, Kauppamiehelle kanaksi!" Annikki Turusen neiti Jo meni Kestin keralle, Kesti taisi talven syöä, Sekä syöä, jotta juoa Paljo pantua olutta, Ruokia rakennetuita,
Päivän Sana
Muut Etsivät