Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. syyskuuta 2025
"Min'en tiennyt, että tässä oli konttori; muutoin niin ... kyllä minä kernaasti maksan..." "No kyllä sentään sopii täälläkin", vastasi paksu mies; "suvaitkaapa astua sisään." "Kelpaako tämä?" "Kelpaa kyllä... Saisinko minä teetä kerman kanssa?" "Saatte niinkin. Suvaitkaa vaan riisua ja levähtää vähän; tee on valmista tuossa paikassa." "Kenenkä maatila tämä on?" "Helena Nikolajevna Losnjakov'in."
LIINA. Oi vaikene, vaikene jo, sinä olet oikeassa. Olen ollut liiaksi itsepäinen ja ajattelematon, Sinä olet aina niin viisas ja hyvä; neuvo mitä minun on nyt tekeminen? ANNA. Sovi miehesi kanssa ja kirjoita tohtorille pari sanaa anteeksi anoen menettelyäsi. Kelpaako näin alkaa? ANNA. Kelpaa, hyvä vallan hyvästi, mainiosti. Nyt saa Katri viedä sen kohta. Ei suinkaan.
Poikani on nyt kymmenen vuotta, enkä minä jaksa oppia hänen päähänsä ajaa joko hän on tölppöpää tai sitte nero; sillä luonnollisella tavalla ei hän voi mitään oppia. Lähetä sentähden minulle mies, jolla on enemmän kärsimystä kuin minulla, että saan tietää, kelpaako poika Kuninkaallista Majestetia ja kruunua palvelemaan tai ei.
"Tein kyllä pahasti, että viivyin niin kauan, mutta Amalia on aina sanonut, etten minä kelpaa mihinkään taloudessa, ja minä tahdoin välttämättömästi laittaa lientä, jonka olen määrännyt teille illalliseksi. Saapa nähdä, kelpaako se mihinkään". "Noh, se maistuu varmaankin erinomaisen hyvältä, ja minä pelkään, että nautin sitä enemmän, kuin rehellisen enonne vaatimukset myöntävät".
»Ja nyt sinä taisit jo liikanimenkin saada», lisää Falkki. »Ettet ole enää silkkaa Olavia...» »Ohoh!» »Koskenlaskijaksi sinut nyt on ristitty kelpaako?» »Käyhän se laatuun pankaa vaan kirjoihin!» nuorukainen nauraa. »Ja nyt mennään myllärille ne kahvit juomaan», Falkki taas sanoo. »Kyllä ne nyt kannattaa vaikka kahdesti juoda!»
Sillä meidän voimamme on siinä, että me olemme yhtä ja tiedämme kaikki toisistamme, niin että voimme yhtaikaa käydä rynnäkköön. Katsokaa ja tutkikaa tätä lippuanne ja kun olette sen tehneet, sanokaa, kelpaako se teille. Näin sanoen hän heitteli väkijoukkoon suuren määrän lehteänsä, jota miehet innolla tavoittelivat kilvan käsiinsä.
Noita kuwia pani kirjailija paperille ja oli niin waipunut tahi oli oikeammin sanoen sulaunut tuohon henkiseen työhönsä, että unhotti kaikki ulkonaiset puutoksensa, waiwansa ja kärsimisensä, ja teos kaswoi päiwä päiwältä. Hän ei huomannut sitä murhehtia, kelpaako hänen teoksensa wai ei, tuntewatko ihmiset häntä wai ei.
Ajattele, jos me ollaan väärässä, Minkä suhteen? Jos heillä on oikein. Mutta missä? Kaikessa. Jos siinä on perää, mitä Niskanen sanoi, että saamme vielä vastata tuomiopäivänä tuostakin kevytmielisyydestä. Ja eikö meidän elämämme todellakin ole kevytmielistä. Kelpaako tämä nyt jumalalle?
»Teilt', everstiluutnantti, herpoo jo käsi vanhuuttaan, mut ei kysy, turvaksi kelpaako kuninkaan ja maan; elo mulla on kevätvoimassaan, viistoista se sykkinyt vuott' on vaan, sitä enkö tarjota tohtis, sekö halvaksi havaitaan?» Tuli tuiskahti silmästä vanhan: »Tuo teräkseltä soi! Sanat väärään, herra, ei vieneet nuo, ne määrään toi. Teit' enää en hennoksi arvioi, kun teidät sain, avun Luoja soi.
Päivän Sana
Muut Etsivät