Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025
"Antaa mennä sitten", sanoi Mabel ja kavahti ylös yht'äkkiä tuntien saaneensa uutta voimaa, "minä olen nuori, voimakas, vaivoihin tottunut ja voisin kävellä enoni uuvuksiin. Minua ette saa katsoa miksikään vastukseksi. En voi kärsiä sitä ajatusta, että te kaikki panisitte henkenne alttiiksi minun tähteni." "Ette suinkaan kestä sitä, ette suinkaan kestä sitä.
Kauppaneuvos näkyi tulevan murheelliseksi, muistaissaan tuota kauheata päivää. Hän ei lausunut sanaakaan pitkään aikaan, vaan istui mietteihinsä vaipuneena. Charly viittasi minulle, että lähtisimme. Mutta samassa kavahti kauppaneuvos seisomaan. "Tony!" sanoi hän; "olin unohtaa vielä tämän."
Luuletko minua niin heikoksi, että heitän pois hyvät rahat semmoisen harakan vuoksi kuin sinä olet?... Mitä annat minulle, jos saat ne pitsit, sanopas? Ester kavahti häntä kaulaan. Kaikki mitä tahdot, isäni, en vain sinua itseäsi. Sinua en anna pois minkään Orrströmin tai Arrströmin edestä, vai mikä hänen nimensä lienee. No no, siitä asiasta saamme toiste puhua.
Yht'äkkiä kuului ulkoa kadulta hevosten ja miesten jälkiä, vihaisia ääniä, molskinaa märältä tieltä, kun sitä astuttiin, naisten huutoa, ja aseitten loistetta näkyi hämärässä. Bernadou kavahti seisalleen. Kasvonsa olivat vaaleat, siniset silmänsä mustat kuin yö. "He ovat tulleet!" sanoi hän hiljaisella, vakavalla äänellä.
Se on hyvä mies, sillä oli kymmenen markan konjakkia. Että viitsitte mennä sen viinoja juomaan. Ka, miksen olisi.... Tiesikö se mitään ... oliko sillä vihiä mistään? Ette vain te kertonut? Puhuitte ehkä kaikesta humalapäissänne? Ukko kavahti suoraksi sängyssään. Niin humalassa minä en ole milloinkaan, että mä puhuisin semmoista, jota ei saa puhua.
Tuli hiiri hipsutellen, Katin poika kapsutellen, Kaatoi kiulun kimmin kammin, Kulta kipposen kumohon. Minä lyöä luskuttelin, Katti orsille kavahti, Orret kaikki lattialle, Pitkin siltoa pärehet; Kuului remu Riikolahan, Tomu toisehen talohon, Pömy suuri Pöksölähän. Prokko tiellä propatinna. Läkkän tästä Läkkölähän, Proitin tästä Prokkolahan!
Hiivin kahden toverini kera jättiläisen makuuhuoneeseen, sillä aioin anastaa häneltä linnan avaimen, jonka tämä oli kätkenyt tyynynsä alle. Minä kiipesin vuoteen jalkopäähän ja kutitin jättiläistä isostavarpaasta, ja sen johdosta hän heräsi ja kavahti pystyyn. Toverini, jotka seisoivat vuoteen pääpuolessa, käyttivät hetkeä hyväkseen ja anastivat avaimen haltuunsa.
Ainoastaan alaleuassa oli jotakin, joka muistutti talonpoikaiskasvoja, ja ehkä myöskin kiharat ohimoissa. Maan tasalle kukistakaa! huusi Heikki ja kavahti istualleen. Hän heräsi, sammutti lampun ja paiskautui jälleen kyljellensä. Muutamia päiviä ennen juhlaa Heikin isä tulikin Helsinkiin.
Siksi hän raotti silmiään: kaksi koukkuista jalkaa kuljetti häntä kohti isoa, karvaista päätä ja kahta pitkää, suurta kouraa. Ei suinkaan tuo surkea aikone..? Nelma kavahti istumaan. Ja se tuli yhä kohti, laahustaen kieroa jalkaansa. Sakris lähestyi Nelmaa, puhui helliä sanoja ... liverteli lempinimityksiä. Pyysi häneltä ... pientä muiskua! Nelma torjui.
Viimein hän aukaisi silmänsä ja kavahti samassa istumaan. »Jesus siunatkoon, mikä rouvaa vaivaa?» »Näin pahaa unta, enkä hirviä olla enää yksin. Tulisitteko sinne sohvalle, Maijaliisa, loppuyöksi?» »Kyllä.» Hän otti tyynynsä ja peitteensä. Alma sytytti yölampun ja asetti sen nurkkapöydälle toisella puolen huonetta. Sitten painui hän jälleen vuoteelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät