United States or China ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mieluimmin olisi hän tappanut kaikki tilalliset venäläisellä kiväärillään ... niin suuret kuin pienemmätkin ... puhkaistuaan ensin heiltä silmät, poltettuaan päät roviossa... Taikka haudannut elävältä heidät, kaulaa myöten maahan. Sitä eivät toki toiset täällä sallineet ... eivät ainakaan vielä. Ja sitten se oli myöhäistä. Mutta kuitenkin sai Pertta tuntea jonkinlaista suloista veren tuoksua.
Useita vuosia käytti hän polvien alapuolelle ulottuvia hirvennahkaisia säämyskähousuja, ja talvis-aikoina oli hänellä aina jalassa villaiset syylingit, joiden paksut jalanalustat olivat palmikoimalla tehdyt. Ohkainen verkalakki oli hänellä päässä; hänen tuuhea ja pitkä kellertävä tukkansa suojeli korvia kylmältä ja kaulaa puista karisevalta lumelta.
Dauphin vain puolikas on miekkomiestä, Siks että täydentää sen Blancan-lainen; Ja osittaista hyvettä on Blanca, Jonk' avujen on täytteenä Dauphin. Kaks moista hopiavirtaa yhtyessään Ihantaa rannat, jotka niitä kaulaa; Ja, kuninkaat, te kahden moisen virran Olette yhdistävät rantatermät, Jos tämän valtaparin naitatte. Se liitto tepsii enemmän kuin tykit Pönkättyyn porttiimme.
Noin minä kastelen kaulaa, että voin teille taasenkin laulaa. Kuulkaahan: »Jos tahdot iloa nauttia, niin juo! Jos tahdot välttää tautia, niin juo! Sill' viinapa iloiseks' tekee sun mieles, Niin kauvan kun liikkuu suussa sun kieles, Niin juo ja laula, ja juo ja laula, niin juo ja laula ja juo! Jos olet isältäs talon saanut, niin juo!
Eukko alkoi vähitellen itsekin luulla oikein todenteolla nähneensä verta vuotavan pitkin kaulaa. Ja lopuksi hän muisteli, että partaveitsen terä oli ihan päätä myöten kaulassa. Hirmuista! Että hänen vanhoilla päivillään piti nähdä semmoista kauheutta... Nuori, kaunis herrasmies, ja sormetkin niin puhtaan valkoiset, tuossa kun pitelivät partaveitsen mustaa päätä. Mikä piti juohtua miehen mieleen?
Vieraat oleskelivat puistossa. Tukkukauppiaan rouvia sähisevässä silkissä käveli lähetyssisarten rinnalla, jotka olivat sysimustia kaulaa myöten. Papillisia hattuja ja pitkäliepeisiä, väljiä takkia nähtiin rinnakkain parisilaisten muotilehtien viimeisten ilmiöitten kanssa. Hamre esiintyi suorana, sileänä ja hymyilevänä ja tervehti Brandtin perhettä ja sen seuruetta.
He olivat vaiti. Kuului vain hengitystä, joka kummankin kaulaa poltti. Salissa oli kaikki muuten entisellään, ukko Arnoldin kuvan paikka vain oli tyhjä. Kaikki ikkunat ja ovet olivat selki selällään ja keväinen huumaava tuoksu kulki huoneiden läpi.
Mitäs muuta kuin miehet ja hevoset veteen huh, se oli kuin olisi talviavantoon hypännyt! Mutta me pääsimme onnellisesti yli kaulaa myöten märkinä ja niin viluissamme, että hampaat kalisivat. Koko väestö oli paennut kaupungista; ainoastaan pappi ja lukkari löydettiin erään tallin ylisiltä.
Mun puroon pannut kaulaa myöten oli ja vetäen mua takanaan hän kulki veen päällä köykäisnä kuin sukkulainen. Kun liki päässyt olin rantaa pyhää, »Asperges me» niin suloisesti soivan ma kuulin, ettei kynä, aatos riitä. Sylinsä aukas Nainen kaunis, otti käsiinsä pääni ja sen painoi puroon niin syvälle, ett' täytyi vettä niellä.
Missä sinä olet ollut, kun me huudettiin? ne kysyivät. Nukuitko sinä? Ei saa enää milloinkaan Pollea lyödä, vastasi Heikki. Mitä sinä horiset? Vaan pitää kaulaa taputtaa jouluna, toimitti Heikki. Kun minä isoksi kasvan, niin en anna kenenkään Pollea lyödä.