Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025


Leveäselkäinen kuski murisi itsekseen kuunnellessaan isäntänsä aiheettomia nuhteita, se kun itse oli käskenyt hänen ajaa juuri tätä katua myöten, ja sai vaivoin hillityksi pikimustia hevosia, jotka suu ja kaula vaahdossa pyrkivät eteenpäin.

Hänen pelkonsa oli tavaton hänen siinä istuessaan portaalla, kykenemättä liikkumaan vähääkään. Mutta, tuumi hän hetkisen tuskallisen hiljaisuuden perästä, jos se on käärme, miksi se pysyy noin liikkumattomana yhdellä paikalla? Kreivi kohotti jälleen lyhtyä ja tuijotti eteensä. Ei käärme kiillä tuolla tavalla ... sehän on kuin jonkunlainen hopeinen kaula!... Jaa, kas nyt minä tiedän.

Hänen näin sanoessaan ovenvartijan vaimo astui arasti lääkärin ja kipeän lapsen luo, pyyhkäsi hiukan otsaltaan epäjärjestyksessä olevaa tukkaansa, pani laihat käsivartensa ristiin selkänsä taakse, katsoi kaula pitkälle kuroitettuna poikaansa, katseli äänettömänä ja hämmästyneenä kosteita vaatteita ja kysyi sitten epäillen: "Ovatko pahat henget jo lähteneet lapsesta?"

Luvan saatuaan sanoi poika hymyillen veitikkamaisesti: "mikäs se on: ei siin' ole hinku, vaan kumminkin se vinkuu, kyllä sill' on kaulaa, mut suutta se laulaa, sen kaula on käyrä, ja kielet siinä kiinni?" Kaikki rupesivat miettimään pojan ongelmaa ja viimein sanoi Sikke-muori: "sitä et sinä toki tiedä itsekään".

Piirin keskeen hän pysähytti ne. Virtana vieri maan kamaraan hiki niistä, ja vaahtosi kaula ja rinta. Vaunuiltaan valioilta hän hyppäsi, pois pani ruoskan, vasten valjakon iest' asetellen. Ei hidas ollut silloin noutoon palkinnon Sthenelos sotiaimo, neitoa saattamahan pani uljaat kumppanit, viemään kattilan korvakkaan, hevot riisui itse hän irti.

Antaa tänne riksi lisää, Billy, niin saa tekin ampua vielä kerran." "Ei, vuoro on minun," sanoi Edwards; te olette jo saanut minun maksuni. Menkää pois tieltä ja antakaa minun koettaa onneani." "Se on vaan suotta menetettyä teidän rahanne, poika," sanoi Nahkasukka. "Kalkkunan pää ja kaula on kovin vaikea pilkku harjaantumattomalle kädelle ja hermottomalle olkapäälle.

Minä en ole koskaan kuullut hänen arvostelevan naista muulla tavalla kuin hevostakaan. Toisella on pienet koivet, toinen on hoikka varreltansa, kolmannella on koreat hampaat, kauniit silmät, valkea ja pyöreä kaula, ja niin edespäin. Kun Frans puhuu naisista, muistuu aina mieleeni kuinka hevoisseppä oli kotona isän luona ja kuinka he puhuivat rykmenttikokouksista.

Heill' on kyllä herrasnuttu, Mutt' on mustalaiskujeita; Heill' on paita palttinasta, Vaan on alla narrin nahka; Heill' on vielä herrashuivi, Vaikk' on kohta korpin kaula, Korpin kieli, korpin mieli, Kokonansa korpin luonto, Roikumahan, raikumahan, Omin luvin ottamahan. Suku suuri Mustalaisen Siev' on kyllä siittämässä, Naama naimahan nopea.

Päässä näkyy myös asuvan suomalaisen henki, sillä muut ihmiset kuolevat, jos heiltä kaula katkaistaan, mutta suomalaiselta pitää vielä lyödä pää poikki. Sydämessä voisi henki asua yhtä mukavasti kuin esim. rautatievaunussa, sillä sydän on kovin rauhaton paikka. Milloin on sydän kulkussa, milloin suussa, milloin kintaan peukalossa j.n.e.

"Mikä herra?" "En tiedä. Koira on mukana ja pyssy." Viereisessä huoneessa narahti vuode. Ovi aukeni ja sisään astui lihava, lyhyt mies, noin viidenkymmenen iässä, kaula kuin härällä, silmät pullollaan, posket tavattoman pyöreät ja kiilto koko naamalla. "Mitäs teillä olisi tarvis?" "Kuivata vaatteitani tahtoisin." "Ei täällä sovi."

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät