Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Purin hammasta sitä muistellessani. Kuinka voi ihminen kuitenkin niin alentaa itsensä. Ei tapahtuisi se enää ikinä! Vaikka Antti katuisi, pyytäisi anteeksi, rukoilisi polvillaan minulta hyväilyä ei sittenkään. Ei! Askeleita kuului pihasta. Käännyin katsomaan ja näin Antin tulevaksi. Hän astui reippaasti, heilutteli iloisesti keppiään ja hymyili ylös ikkunaan. En ehtinyt ajatella mitään.
Kohta tästä kolkan käännän, Kolkan käännän, toisen väännän Tästä tuhmasta tuvasta, Kamalasta kartanosta; Heitän tänne herttaseni, Tänne kaunoni kaotan; Suojelkohon suuri Jumala, Kaikkivalta varjelkohon, Ettei huomenna katuisi, Päivän päästä peljästyisi. Näitä outoja ovia, Veräjiä vierahia. Kosiomiehen ylistys. Kuules sie tuhannen vanha, Ja vanhin kosiomiesi!
"Vai niin, onpa teillä kiire, niin, niin kun ette vaan sitä kauppaa katuisi!" Kun Worse läksi, oli konsuli juoksemaisillaan hänen jälkeensä, kertoakseen hänelle sydämensä oikeat ajatukset Haugelaisista ja kaikesta heidän tekopyhyydestään. Mutta hän malttoi mielensä. Morten V. Garman oli viisas mies, joka ei tuhlannut sanojansa.
Agnes nauroi heleästi, Antti oli sanonut jotain hupaista. Naurakaa te vain! Naurakaa ja iloitkaa! Mitäpä teitä minun tuskani liikuttavat.... Hurja ajatus lensi päähäni. Jos heittäytyisin järveen ? Eiköhän Antti silloin heräisi hurmauksestaan? Eiköhän omatunto häntä löisi? Ja eikö hän sitten surisi ja katuisi? Vanhat muistot elpyisivät, hän kaipaisi uskollista puolisoaan, kaipaisi lastensa äitiä.
"Enpä aiokkaan", vastasi Worse, koettaen nauraa, vaan konsulin ääni ei juuri yllyttänyt nauruun. "No niin, onhan se teidän vallassanne, hyvä Jaakko Worse", sanoi konsuli nousten ojentamaan hänelle kättä; "vastaan-ottakaa onnentoivotukseni; kun ette vaan tätä askelta koskaan katuisi. Milloinka häitä vietetään?" "Ensi sunnuntaina!"
Ja joku toinen lisäsi siihen: Olisit vielä jälestäkin päin onnellinen, että niin teit, etkä ollenkaan katuisi, ettet jättänyt sitä tapettavaksi! Mitä äiti tähän kaikkeen sanoi, se sekaantui kuulumattomaksi yleiseen puheeseen, johon kaikki tahtoivat yhtaikaa ottaa osaa.
Siltä varalta, ettei katuisi, vaan ettei kuitenkaan tapahtuisi syntiä kenellekään, niin saatetaanhan ilmoittaa, ennenkuin se tulee ... soutakoon Kalle heti paikalla tulliin. Ei, ei, äitiä ei saa pakottaa ... äidin täytyy taipua omasta ehdostaan jumalan tahdon alle! Vaan jos se ei taivu.
Milloin mursit tahtomatta Heikon, syyttömän sujoksi, Siit' ei syyttäne jumalat; Milloin tahtoen tuhosit, Kun oman tekosi uskoit Johtamaks' ylijumalan Niitä tervekö katuisi! POURU. Haastat kuin susi sulosti. MUTRU. Illi, urholle jalolle, Sankarille juoma kanna! Illi tuopi kiirehtien haarikan Kullervolle. Kullervo, tekomme tarmo, Sulle terveyttä juomme! JOUKKO. Sulle terveyttä juomme! Kallistavat.
Ja vaan kuvaillessaankin, kuinka hän tapaisi Katjushan, kuinka sanoisi hänelle kaikki, kuinka katuisi rikostaan hänen edessänsä, kuinka tekisi kaikki minkä voi, menisi naimisiin hänen kanssaan ja sovittaisi siten rikoksensa , valtasi hänet omituinen, ylevä riemu ja kyyneleet nousivat hänen silmiinsä.
Miten sitte? miten sitte? etkö sinäkin silloin tulisi?" "En", vastasi Roosa vakavasti; "en sittekään, sillä minä tietäisin, että sinä rakkaudesta minuun tekemää päätöstäsi kohta et katuisi, sillä siksi olet sinä liian jalomielinen, vaan että sinä kohta tuntisit itsesi sangen, sangen onnettomaksi; ja miten voisin minä silloin olla onnellinen!
Päivän Sana
Muut Etsivät