Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Katsele, kun minä heitän. ELISABETH. Taas! MAIJU. Sitten tulee Hannan vuoro. MAIJU. Taas, mamma! Pikkuruisen vaan. Olenhan minä ollut niin ahkera tänään. Näes nyt, Hanna. Ensin otetaan näin: yksi, kaksi, kolme. Ja sitten tulee tämä: yksi, kaksi, kolme. Sitten yksi, kaksi, jne. JUSSI. Kuule, Teuvo!
Niinpä ateismi ei olekaan koskaan saanut aikaan häiriöitä ja kiihotusta valtiossa, sillä se saattaa ihmiset kyllästymään itseensä, he kun eivät katsele tätä elämää ja itseänsä kauvemmaksi. Sitenpä me näemmekin, että ateismiin taipuvat aikakaudet, kuten esim. Augustus Cæsarin aika Roomassa, ovat olleet rauhan aikoja.
Jooseppi on kaikki mulle jos hän kuolee, olen ihan yksinäni maailmassa. O Jooseppi, armas Jooseppi, herää, katsele minua yhden kerran vaan sano ainoastaan yksi ainoa sana ja hän ravisteli Jooseppia. Joosepin suusta kuului epäselvää ääntä, hän puhui muutamia ymmärtämättömiä sanoja.
"Katsele ruumista, senaatori, ja jos se ei ole sinun tyttäresi, niinkuin minäkin hartaasti toivon, niin etsitän häntä ja lähetän hänet kotia." Mesembriolle oli tämä armo niin tuskauttava, että hän unohti kiittää. Eunukki tuli takaisin; hänen jäljestänsä kantoi kaksi, orjaa puulavalle asetettua ruumista, joka oli peitetty pitkällä vaipalla. Aevius veti peitteen ruumiin päältä.
Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla, Kuninkaan kultaisen kartanon puolla; Voi minun lintuni, voi minun kultani, Kun et tule jo! On siellä tyttöjä, on soreoita, Kultani silmät ei katsele noita; Voi minun lintuni, voi minun kultani, Kun et tule jo! Kauniit on kukkaset, on kevät-aamu, Kauniimmat kultani silmät ja haamu; Voi minun lintuni, voi minun kultani, Kun et tule jo!
"Ei todellakaan mitään, herra, jota eivät omat silmäsi voisi nähdä, ei mitään, jota eivät omat korvasi voisi kuulla. Katsele, kuuntele, ylväs sire, ehkäpä sinulle kylläkin tarjoutuu otollinen tilaisuus siihen." Tämän sanottuaan he vetäytyivät pois jättäen myrkyn itsestään vaikuttamaan.
»Sit' osaa minusta», soi laulu, »joka maisissa kotkissa voi sietää päivän säteitä, katsele nyt tarkkaavasti. Valoista, jotka minut muodostavat, näät silmistäni sinkoovaiset ovat korkeimmat koko tässä asteikossa. Se, joka säihkyy silmäteränäni, ol' lauluniekka Pyhän Hengen, kantoi hän arkin kaupungista kaupunkihin.
"Katsele näitä valkeita hiuksia, jotka ennen aikojaan ovat käyneet harmaiksi murheesta, lue ne yöt, joina minä onnettomana ja katuvaisena olen vuoteellani venynyt sinun tähtesi, ne päivät, jotka ovat ilottomina kuluneet sinun omituisuutesi tähden, kuinka hartaasti sydämmeni halajaa rakkautta, niin sinä et enää kysy tuolla tapaa.
"Sinä näet tämän hammaskaivimen?" kysyi Scrooge, vasta mainitusta syystä taas nopeasti ryhtyen kysymiseen ja toivoen, että hän, vaikka vaan tuokioksi, luovuttaisi pois kummituksen kivettyneen katseen. "Kyllä", vastasi haamu. "Sinä et katsele sitä", sanoi Scrooge. "Minä näen sen kuitenkin", väitti haamu.
"Setä", huudahti hän, "suo Darlingille anteeksi pahat tekonsa hänen hyvien avujensa tähden!... Eikö hän ole kaunis? Katsele sitä vaan! Kaunis, jäntevä ruumis, pieni pää hienon kaulan päässä, sievä kuin hento nainen ja kuitenkin uljas kuin sankari... Setä! sen omistaminen tekisi minut niin onnelliseksi!" "Minua surettaa kovin, Dagobert, sillä minä en osta sitä.
Päivän Sana
Muut Etsivät