Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Ja hän otti pois kädet kasvoilta; mutta Reetta piilotti ne äitinsä syliin ja tarttui hädässään lujasti häneen kiinni. "Sanopas minulle yksi asia, Reetta. Olenko minä milloinkaan tehnyt sinulle mitään pahaa, olenko? No hyvä. Luuletko sitte, että minä, äitisi, tekisin sinulle mitään onnettomuutta? Entä Martti sitte? Nyt minä sanon sinulle jotakin, Reetta.
Talvisin laskettiin suksilla ja kelkalla mäkiä, ja tuo mäki ei joutanut pahoillakaan pyryillä kauvan ummessa oleman, sillä kyllä me siitä huolen pidimme, että se auki pysyi. Kyllä oli iloa ja riemua, ja tointa oli itsekullakin niin paljon, että sitä olisi riittänyt kahteenkin rekeen; posket punottivat ja terveys, ilo ja ystävyys loisti jokaisen kasvoilta.
Tähystelevää katsetta ei voi seurata kukaan, mutta tarkemmin katsottaessa osottaa kasvojen ilme jotakin sisällisen taistelun tapaista, joskin hillittyä. Viimeinkin poistuvat kasvoilta hämärät pilvet ja koko muoto juurikuin kirkastuu.
Huoli kuvastui Leon rehellisiltä kasvoilta, ja hänen näytti olevan vähän vaikea ilmoittaa asiaansa. Tarvitsetko rahaa? kysyi Paul, joka oli tottunut sellaisiin asioihin ja nyt ensi kerran voi tehdä tämän kysymyksen pankkiirin tyynellä itseluottamuksella. En, vastasi Leo rutistellen armottomasti kulunutta sarkalakkiaan. Olen joutunut pahempiin pinteisiin kuin härkä teurastuspenkissä.
Pöydällä oven vieressä oli sama hattu harmaine huntuineen, samat hansikat, jotka olivat kuohuttaneet rouva Griebelin rauhallista mieltä. Lintu oli siis satimessa! Voiton ja kostonhalun tunne heräsi hänessä vilkkaasti. Nyt tempaisi hän hunnun kuvajaisen kasvoilta.
Mitä hän mahtaa siinä miettiä, mitä johtopäätöksiä tehdä minun eväistäni ja omistaan, mitä niistä, jotka syövät niinkuin minä, ja niistä, jotka niinkuin hän? Mutta hän ei löytänyt ukon kasvoilta mitään katkeruutta eikä mitään kateutta, hymähtelihän vain äijä itsekseen saattoi olla vähän omituinenkin ja viimein virkkoi: Missähän semmoinenkin leipä kasvanee? Kasvaneeko siellä, missä sokerikin?
Taivas he istuivat jo tunnilla! Ylpeys katosi ja ilo kerrassa hävisi kasvoilta. Mitä nyt teemme? Kuinka uskallamme mennä sisään? Ja mitä sanomme? Kuka menee ensiksi? Hevonen oli seisahtunut portille. Surkeasti nolostuneina kapusimme alas, emme muistaneet edes kiittääkään ystävällistä ajuriamme. Niin, kuka menee ensimmäisenä luokalle? Fanny heitti päätään taakse, tempasi oven auki ja astui sisään.
Hän pyhki hien ja lian pois Madsin kasvoilta ja käsistä ja taivutti tukan sivulle hänen korkealta otsaltaan. Mads oli hiljaa ja vaiti ja salli käsitellä itseään kuin lasta. Ainoastaan hänen isot ruskeat silmänsä puhuivat. Ne olivat pari ihmettelevää huutomerkkiä kaiken tämän hyvyyden vuoksi. "Voitteko nyt paremmin?" "Voin, kiitoksia, paljon paremmin. Te olette niin hyvä.
Millaiseksi se sitte vielä oli paisunut tuo Kalle! Nyt hän ei enää ollutkaan mikään humalaseiväs, vaan harteva ja tukeva kuin kangashonka ja kuitenkin solakka. Kasvoilta oli kadonnut niiden entinen kalpeus ja nyt niillä näkyi miellyttävä ruskeus. Kaikki hänen liikkeensäkin olivat niin mahtavia, että Kaisakin ikäänkuin sisällisestä pakosta totteli, kun Kalle viitaten käski häntä vierashuoneesen.
Olavi istui tuhkanharmaana kasvoiltaan ja hänen yläluomensa räpähtelivät hermostuneesti. Naisen kasvoilta oli iva kadonnut ja kovat piirteet lientyneet. Hän oli hetken vaiti, ja kun hän taasen jatkoi, oli hän aivankuin muuttunut, puhuen hiljaisella, pehmeällä ja värähtelevällä äänellä: »Etkä ymmärrä sinäkään, Olavi... Kyllä minä tiedän, mitä sinun sisässäsi liikkuu.
Päivän Sana
Muut Etsivät