United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Fennefos päästi Saaran hetkeksi, jotta voi katsella hänen kasvoihinsa; toisen silmät tunkeusivat sisälle toisen silmiin; Fennefos näki kalpeat kasvojen muodot, huulet, jotka vielä olivat puoleksi avoinna hurjista suuteloista; hän voisi viedä hänet, hän oli hänen sylissänsä, taas päätä huimasi silloin juoksi hän pois, huutaen: "Herra auta meitä! Mitä me teemme?"
Ulkona oli hiljaista, sisässäkin voihkaminen hiljeni, ikkuna peitettiin. Yrjö odotti ja kuunteli. Aika tuntui kovin pitkältä. Lotta sieltä noin puolen tunnin kuluttua ensin ilmestyi. Noh? kysyi Yrjö ja teroitti silmänsä hänen harmaankarvaisiin kasvoihinsa. Terveisiä. Hän on lopettanut. Kuollut? Kuollut on niin. Ei ollut hänellä pitkää elon aikaa. Kuollut! Sanna kuollut!
Hänen kasvoihinsa nousi isot ruskeat pilkut, jotka kauheasti rumensivat hänen luonnollista ebenholtsin karvaista ihoansa, samassa kuin hänen summattomat huulensa verkalleen pusertuivat yhteen noiden molempain valkosen valkean hammasrivien päälle, jotka tähän saakka olivat kiiltäneet hänen kasvoissansa kuin kivihiileen liitetyt helmet.
Suuret, vuodista tehdyt kaaput, joihin he itsensä käärivät, riippuvat hartioilta aina kantapäihin saakka ja muuttavat vieläkin jättiläismäisemmäksi heidän muotonsa. He maalaavat mustalla, punaisella ja valkoisella värillä hyvin luonnottomia kuvia ruumiisensa, esim. renkaita silmäinsä ympärillä ja poikkipäin juovia kasvoihinsa.
Kun Klea kuuli tämän sanoman, veri tulvaili hänen päähänsä ja kasvoihinsa. Saattoiko Publius yhtä vähän olla häntä ajattelematta, kuin hän Publiusta? Oliko Serapion nähnyt oikein?
Hän avasi kirjekuoren ja nähtyään Seleninin kirjeen yhdessä jonkinlaisen virallisen paperin kanssa, tunsi että veri hyökkäsi hänen kasvoihinsa ja sydän kouristui. Se oli päätös Katjushan asiassa. Mimmoinen päätös olikaan tullut? Olisiko mahdollista, että hylkäävä?
Minä katselin hänen kasvoihinsa; hänellä oli kauheat, siniset lasit silmillä ja hän näytti niiden tähden paljoa vaaleammalta kuin nykyisin tornihuoneessansa... Hän ei varmaan koskaan anna minulle anteeksi, että omavaltaisesti olin avannut hänen puutarhaporttinsa ja päästänyt vieraita sisään, arvelin.
Vinitius ja Lygia huomasivat, että hänen hapsensa olivat käyneet aivan valkeiksi, että hänen vartalonsa oli käyristynyt ja että hänen kasvoihinsa oli uurtunut sellainen surun ja kärsimyksen ilme, että olisi luullut hänen itsensä saaneen kärsiä saman tuskan ja kidutuksen, jonka Neron julmuuden ja hurjuuden uhrit olivat saaneet kärsiä.
Gunnar piti pöydästä kiinni, ett'ei hän vaipuisi maahan, ja veri nousi hänen kasvoihinsa. Mutta kohta juoksi hän ulos portaille ja ojensi kätensä Liville. "En tohdi mennä tupaan ennenkuin itse pyydät minua", sanoi sama ääni taas. "Tule tule " kuului vastaus ja Gunnar tarttui tyttärensä käsivarteen ja talutti häntä sisään. Liv jäi seisomaan oven suuhun ja hänen sydämmensä tykytti kovasti.
"Minä käskin hänen sanoa sen teille, mutta hän ei tahtonut", veri kuohahti ylös hänen vaaleihin kasvoihinsa, "Paavo on kummallinen ihminen, hänellä on omat ajatuksensa, joihin ei saa koskea". Hän ei sanonut muuta, mutta minä arvasin ajatuksen. Heillä oli aivan vähä varaa, mutta meillä yltäkyllin, heidän ei sopinut hakea meitä. Tulin yhä enemmän alakuloiseksi.