Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Robertin poskia kirkasti heikko puna, niinkuin rintatautisen, hänen silmänsä loistivat niinkuin kuumeisen, mutta hänen kasvoillaan oli samalla onnellinen loiste. Sinä täällä vain impien iloissa, kassapäiden karkeloissa, naurahti Lönnrot. Istu alas, istu alas! kehoitti Snellman ystäväänsä. Eipä nyt enää istumisista, täytyy lähteä. No, mutta niinhän minunkin! Lähteäkö? Poisko?
Nuoren väen iloksi lauloi hän Lemminkäisen lemmentöistä ja hänen seikkailuistaan saaren impien iloissa, kassapäiden karkeloissa. Vähän aikaa laulettuaan työnsi hän kanteleen Karille, joka hänen vieressään istui, ja virkkoi: Käheä on ääneni ja virteni vanhat ... laula nuoremmuuttasi, paremmin osaat. Hyvät on laulusi, kauneimmat Karjalassa... Laulahan nyt kuitenkin.
Ethän sinä voi minua naida. Olenhan minä vain sinun mielikuvasi. Niin, olethan sinä vain minun mielikuvani. Toisti koneellisesti nuo sanat tuo kuvankaunis kuninkaantytär. Ja kohta heitä oli siinä kuutamoisen meren rannalla kaksi itkijää. Ja sinä? kuiskasi sitten hiljaa tuo kuvankaunis kuninkaantytär. Kaiketi on minun jäätävä Ahtolan asukkaaksi. Ja mentävä Ahdin kassapäiden karkeloihin? Niin.
Välistä mairitellaan häntä »kauniiksi», välistä »veitikaksi vereväksi l. punaveriseksi», ylistellen hänen sekä ulkomuotoansa että avujaan. Sanalla sanoen, Lemminkäinen on »mies mitä parahin», vaikka tosin »tuli vähän vialle», koska liian paljon tahtoi elää »impien iloissa», kassapäiden karkeloissa.
Paistoi päivä leppeämmin merimiehen lesken taloon mieluisan miniän helman kynnystä kuluttaessa. Kuitenkaan he eivät kumpikaan voineet unohtaa toisiaan. Pyrki usein sen maankuulun kuninkaanpojan nauru itkuksi tyrehtymään keskellä jumalaisten juominkeja, aallon kassapäiden karkeloita.
Mut minäpä narrille nauroin vaan ja käännyin päivyen kultaan päin; niin unta näin. Ei minusta Tuonen tytöt huolineet kai kammoivat he punaa poskipäiden, vai oisko suonet tulta tuiskineet, ei nauru mieleen ollut kassapäiden.
Ja edessämme onpi uljas sankari, jonka mieli yhä palaa retkille ja taisteluihin, niinkuin rohkeimman Skandinavian vikingin, sekä samassa kevytmielinen neitoin viekoittaja, jonka mieli yhä palaa impien iloihin, kassapäiden karkeloihin, täysi Don Juan'in hengenheimolainen; edessämme on suurisuinen kerskailija, ajattelemattomin hurjapää, joka, seurauksista huolimatta, niinkuin puolikasvuinen poikanen, syöksee sinne, tänne, minne häntä hetken oikku ajaa, sekä samassa mahtava loitsija, joka tiedossaan, taidossaan milt'ei on vanhan, viisaan Wäinämöisen vertainen; edessämme on iloinen veitikka, joka vaikka kuinka vaikeissa, vaarallisissa tiloissa ei voi olla leikkiä laskematta, sekä samassa syvätunteinen sydän, joka rakastaa äitiänsä totisimmalla, hellimmällä rakkaudella.
Päivän Sana
Muut Etsivät