United States or Gambia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Laski karjan kartanoista Kujan päähän kulkemaan, Lammaslaumat karsinoista Tanhualla tanssimaan. Kyll' on taasen tavallansa Aurinkomme alallaan; Mutt' on kolkko kulussansa, Kylmä vielä valossaan. Missä viivyt, leivoseni? Sinua se vuottanee! Tultuasi, kultaseni, Huolet talven huojennee! »Tule kansa kuulemahan Ennen kuulemattomia!
Nyt koko rakennus näytti hehkuvan siitä kovasta kuumuudesta, joka lähti ympäröivistä palavista kartanoista ja katto paloi ja luhistui, saattaen tulen sen alla oleville kiville ja rautaristikot muuttuivat tulipunaiseksi.
Mutta täällä he havaitsivat, että oli mahdoton päästä edemmäksi, sillä lukematon kansajoukko täytti tämän kadun ja seisoi alallansa, yhteen sullottuna ja pidätettynä jonkun, kadun päässä olevan esteen kautta. Kaikista kartanoista virtasi ihmisiä eikä väkijoukko joutunut paljon paikaltansa, ennenkuin kaikki rakennukset heidän edessään olivat tyhjentyneet.
Suuri suokohon Jumala Suuren herran haltiana Aina olla onnellisen. Karaitkohon kuolo kauvas Kelpo keisarin parista, Kelpo herran kartanoista. Tulkohon tulinen miekka, Joka surmoa sysääpi, Kauvas kuolon karkottaapi Keisarinnamme ko'ista, Suvun suuren säilyttääpi, Ijän pitkäksi pitääpi.
Läyli lähteä, läyli ilman. Niinp' on neiti luotunaki, Tytär tuuviteltunaki, Taattolasta miehelähän, Miehelästä tuonelahan. Lässä on nyt muien lähtö, Liki saanut muien liitto, Minun on lähtöni lähemmä, Minun liittoni likemmä. Lähen pois talosta tästä, Tästä kuulusta koista, Honkaisista huonehista, Lautakatto kartanoista, Petäjäisihin pesihin, Koivuisihin koppeloihin.
Otan aurinko-morsion itsellein syvän tummuuden kartanoista, ja tuon kun ma vaatetan valkeuteen, ei valkeampaa ole toista! Hän välkkyy ja helkkyy ja helisee, hän syömmensä soitoksi lainaa, ja häntä ma kiitän, jos päähäni ken runoniekan laakerit painaa!
Useimmat pienistä herrastaloista, joissa ennenvanhaan vaatimattomat, mutta kuitenkin hyvät perheet hauskasti elostivat, ovat sittemmin tulleet myödyiksi ja joutuneet talonpoikaiskäsiin ja niiden entiset asukkaat ovat hajaantuneet eri haaroille. Suuremmista kartanoista taas on moni joutunut kuitenkin nurjemman kohtalon alaiseksi.
Ja hän mietti ihmismielen, mietti myös eläinten mielen, jätti kaikkehen jälelle omaan sähkönsä säkenen, kuolemattoman kipinän Kaikkivallan kartanoista. Kuu jo kylmeni. Näkivät tähden talvisen eläjät edessänsä Maan ihanan, kuuma-rinnan, riemu-täyden.