United States or South Africa ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Hurraan saakohon Karl Adlercreutz, hän kunnon miesi on!" Ne sanat päässeet juur' ol' äijän suusta, niin naamaan lensi kaarnan pirsta puusta. "Hoh, hoh, sit' odotinkin", lausui hän, "kas, sepä mies on hyvä tähtäämään!" "Se melkein sattui, eipä paljon vailla; sanoa voin nyt Hannu Klingan lailla, kun kuula pyyhkäis hänen kulmiaan: 'Tuo hiis ei karta miehen naamaakaan!"
Se melkein sattui, eipä paljon vailla; sanoa voin nyt Hannu Klngan lailla, kun kuula hipoi hänen kulmiaan: 'Tuo hiis ei karta miehen naamaakaan'.» Hänt' aina huvitti tuo sana toistaa, taas aimo nauruss' ukon naama loistaa, Ja taas hän asentoon käy pönäkkään, kupeessa nyrkki, sääret levällään.
Vaan nyt Fthiaan lähdenkin minä keulavin laivoin; laatuisamp' olo on kotimaillani; täällä ma koota riistaa, rikkautt' aio en, kunnianpolkija, sulle." Miesten valtias näin Agamemnon vastasi jälleen: "Karkaa vain, kun niin halu käskee, en sua kärtä luokseni jäämään; sillä on muitakin myötäni mulla arvon suovia, vaan hyvinsäätäjä Zeus yli kaikkein.
Hätääntyneen Halliparta surman suusta pelastaa. »Turmantuoja, teilläs karta Lumilinnaa rauhaisaa! Ihmisten on maassa majat; mitä meidän karjaa ajat?» HYV
"Ihminen", lausui henki, "jos et sinä ole kivestä, vaan sinulla on ihmisen sydän, niin karta tuota ilkeätä puhetta, kunnes olet oppinut, mikä liika on, ja missä se on. Tahdotko sinä määrätä, minkä ihmisen tulee elää, minkä kuolla? Kenties sinä Luojan silmissä olet halvempi ja vähemmin sovelias elämään, kuin moni miljona tämän köyhän miehen lapsen vertaisia.
Tällä kaupungin matkalla paljon ajateltiin, vähän puhuttiin. Mutta kun he olivat perillä, ja Leiv nousi venheesen, mennäkseen Amerikalaivaan, otti vanhus häntä kädestä ja kuiskasi: "Tahdotkos että pidän häntä silmällä, Leiv ja annan hänelle tietoja sinusta ... jos minulle kirjoitat". Leiv katsahti ylös kummastuneena. "Ja", sanoi Åsbjörn, "ota suuri Mies mukaasi ja karta syntiä.
'Karta häntä! varoitti vanha nimismies; 'minä olen paljon ollut ylhäisten parissa ja tiedän kokemuksesta, että he paljoa vähemmän ansaitsevat luottamustamme kuin talonpojat. Karinalle olivat hänen sanansa muiden neuvoja arvokkaammat, ja kun hän sittemmin sattui yhteen papin pojan kanssa, koki hän tätä väistää, sillä hän seurasi tyttöä. Sitten hän alituiseen sattui Karinaa vastaan.
Kun eivät herrasnaiset karta vaaraa, niin kuinka me sitä tekisimme? Me tulemme mukaanne kaikin, vai kuinka?" lopetti hän kääntyen entisen vastustuspuolueen puoleen. "Me seuraamme teitä", huusivat he. Niin oli taasen tieto voittanut tietämättömyyden ja ymmärtämättömyyden. Muutaman minuutin perästä oli kirkko tyhjänä.
Mutta toimeni oli sitä laatua, että siinä totuin liiaksi hurjaan ja iloiseen elämään, sillä minun velvollisuuteeni kuului myös tulkkina palvella laivojen kapteeneja, ja niinkuin tiedetään, ovat he enimmäkseen väkeä, joka ei nautinnoita eikä iloja karta päästyään pitkiltä yksitoikkoisilta merimatkoiltaan ihmisten pariin.
TIMON. Niin onkin, näet! Sa ainut kunnon mies, Tuoss', ota! kurjuudestani on sulle Jumalat aarteen lähettäneet. Mene, Ja elä onnessa ja rikkaana! Yks vain on ehto: ihmisiä karta! Vihaa ja kiroo kaikki! Hellyys pois!