Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. lokakuuta 2025
Hänen pitää ruveta meidän apetissaksemme. *Preciosa*. Ei, ei apetissaksi... *Esmeralda*. No, miksi meidän sitte pitää sanoa sinua? Eihän sovi sinua kuitenkaan sanoa kapteeniksi eikä kapteenittareksi. *Preciosa*. Ei, ei se sovikaan, ei lainkaan. Olkoon sitte apetissa. No, lapset, mitä nyt teemme? *Kanonada*. Minun luullakseni me lähdemme takaisin kotiin. Minulla on niin nälkä.
Löfving oli antanut heille paljon miettimisen aihetta. Vihdoin kääntyi hänen puoleensa Kolmhalko: Merkillisiä uutisia tuotte Lappeenrannasta. Ehkä tiedätte enemmänkin. Tiedän kyllä, nauroi Löfving, mutta merkillisin uutinen on se, että olen tänään päässyt kapteeniksi. Kapteeniksi? huudettiin yhdestä suusta. Tietysti. Tässä valtuuskirjani.
Sitten huudahti siniseen vormuun puettu nainen, jota yleiseen nimitettiin "kapteeniksi", hyvin haaveksivasti ja hennosti: "Minä tunnen sen, hän tulee, hän tulee!" Omituista ja jokseenkin kuvaavaa oli se että sivistymättömimmät henkilöt pitivät puheensa enimmäkseen rukouksen muodossa.
Ovat, vastasi tämä, mutta vieläkin kerran uskallan pyytää teitä, kapteeni, että ajattelisitte... Kaikki on tarkoin tuumittu, Ruys ystävä, sanoi kapteeniksi kutsuttu, tehden kärsimättömän liikkeen. Oletko tutkinut veden syvyyttä? Se on tarpeeksi syvää, vastasi Ruys. Ja ovatko kaikki miehet laivassa koossa? Joka mies. Entäpä onko kukaan käynyt maissa sen jälkeen, kun tähän ankkuroitsivat?
Minä tein velvollisuuteni ja pääsin ryttmestariksi eli hevoisväen kapteeniksi. Ja kuin kerran meidän Kenraalimme tunkeusi kovin kauvas vihollisten keskelle, ja seuroinensa tuli niiltä piiritetyksi, riensin minä miehineni avuksi, ja pelastin Kenraalini.
Siellä hän 17 kuukautta kantoi tavallisena sotamiehenä muskettia, mutta yleni sitte tuon tuostakin, kunnes hänet viimein 12 vuoden kuluttua nimitettiin kapteeniksi.
Onneen tulee joku muu kapteeniksi. EEVA. Niin tosiaan, onhan niitä muitakin. KARIHAARA. Joudamme siis täältä pois. EEVA. En minä lähde maantietä. KARIHAARA. Hilma Pollarilla on hevonen komesrootin huvimajalla, saamme ajaa kääseillä. Mutta siellä minut istutettaisiin vaunuihin. Minä menen oikotietä. Salista, jossa vähän aikaa sitten on lakannut soitto kuin kesken, kuuluu hurraahuuto. Kuulkaa!
Ylipäällikkö otti vastaan nämä sanomat vähän hämillään. Korkeimmasta käskystä hän oli vähän ennen antanut Luukkoselle majurin valtakirjan sekä nimittänyt Långströmin kapteeniksi. Mutta partiolaiset eivät olleet hänelle mieleen. Hän ei ollut hurraahuutoja kuulevinaankaan. Hän näki niissä epäsuoran kehoituksen taistelemaan; hän tunsi väkensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät