Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. lokakuuta 2025
Minä en ole kuullut mitään käskyä, että luopuisin kunniakkaasta valtakunnastani halvimman maakuntani tähden. Minä olen Aasian hallitsia; semmoisena minä soisin jälkeistenikin pysyvän. Meidän kansamme ei ole kuin jäännös, heikko osa niistä runsaista miljoneista, jotka tunnustavat minun valtaani. Mitä minulla on, minä osaan puollustaa; mutta minun lapseni ehkä eivät peri isänsä henkeä.
Mutta meille on vieraan, juutalaisen kansan, eikä oman kansamme historia tullut pyhäksi... Kreikkalaiset osasivat Homeroksensa ulkoa, siitä saivat lauseita ja vertauksia, jotka sopivat heidän elämäänsä: meillä Suomalaisilla olisi Kalevala, mutta sitä vielä niin vähän luetaan; meillä on runsas kansanviisaus koottuna Sananlaskuissa, mutta kansa niitä alkaa unhottaa ja sivistyneet eivät niistä myöskään huoli."
Mutta kuningas pudisti vain päätään. "Minä myönnän löytäneeni yhden tien tästä sekamelskasta, tästä hirvittävästä epäilyksestä Jumalan oikeamielisyyteen. "Ei ole ajateltavissakaan, että me kärsisimme syyttä. Ja kun kansamme asia on kieltämättä oikea, täytyy minussa, teidän kuninkaassanne, olla syy.
Koettakaamme oppia yhä lähemmin tuntemaan tätä kansaamme; koettakaamme väsymättä ottaa selkoa sen suruista, sen vaivoista, sen epälukuisista kärsimyksistä; tunkeutukaamme siihen epäkohtien sekasortoiseen joukkoon, joka vuosisatojen kuormana painaa kansamme hartioita!
Saksalaisen luonteen tulee jäädä saksalaisen luonteeksi. Olkoon se kaukana meistä, että tahtoisimme halveksia sitä erityistä lahjaa ja voimaa, jonka juuri meidän kansamme on osaksensa saanut Jumalan ijankaikkista valtakuntaa varten. Mutta oppia tahdomme me ja voimmekin paljon oppia toiselta puolen Englannin kanavaa.
Sortajan suut hän suisti, kaukaiset maat hänet muisti. muodoissa lempeetä, mutta aatteissa karkaistunutta poikaa pohjolan peräin, miestä miekankin teräin, Päämiestä, min haudalla sorrettu kansa voi vieläkin vannoa vapauttansa. Harmaa on taivas, halla mielihin hiipii, raskaina riippuen itkevät puut sekä pilvet; kuoleman tuuli kansamme toivoja riipii, mutta kummuista kaikuvat kalvat ja kilvet.
Kruunu Suomen yhteishengen, Kehys kansamme elämän, Suomen on valtiorakennus: Sitä varjele, varusta, Sen kera kehity itse. Ylin arvo sille anna, Yhteis-onnemme talolle. Lait horjuvat hyvätkin, Jollei valvo vartiasto: Omantuntos ohjausta Nouda notkoissa elämän. Siin' on porras poikki kuilun, Silta vaarojen välissä Ei se katkea kävellen.
Minäkin ennustan sinulle: Kun sinä nouset piirittämään minun kaupunkiani, ja kun sinä seisot sen muurien sisällä, tiedä silloin, että sinussa täyttyy meidän kansamme suuri ennustus: Jerusalemista on maailman herra tuleva! TIITUS: »Jerusalemista on maailman herra tuleva!» TIITUS: Minä jään Judean kapinata kukistamaan. Vespasianus, keisariksi huudettuna, marssii Roomaan! Unelmissa minä olen elänyt.
Tämmöinen on Orionin synty. Meidän kansamme sanoo Orionia Kalevanmiekaksi. Tämä nimi osoittaa oikeastaan vaan yhtä osaa koko sikeröstä.
"Oi mun kallis kasvattajani, Lausu, miksi rahvas riemuitsee?" "Sentään rahvas ratki riemuitsee, Että tänään tulee linnahan Kokoontua kaiken kansamme Poikain, tyttöin, isäin, äitien." "Oi Miljutin, hellä hoitajain, Autiona monet vuodet on, Linna ollut henkein huomassa, Pihan lattiatkin heinäiset. Ken nyt linnan portit aukasee, Ken on rahvaan sinne käskenyt?"
Päivän Sana
Muut Etsivät