Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025
Sehän hakee vertaistaan kohtalaisten sotalaivojen joukosta. Mutta minä kulutan kallista aikaanne, herra Jansen. Vielä yksi kysymys: milloin aiotte nostattaa ankkurin? Ei ole vielä niin tarkoin päätetty. Minulla on täällä monenlaisia asioita... Sitten lähdemme pitkälle matkalle, mynher.
HANNA. Oi! voisinko laulaa nyt? ELMA. Koska arkussani makaan, niin vasemmalle kallista pääni. HANNA. Niin, silloin muotos olkoon hiljainen, ihana murhe. Sinä raukenet, ja silmäkantes painuvat. Nyt ottakoon sun armoihinsa Jumala taivaan. ELMA. Niin ja amen! Oo, minä kuolen! HANNA. Sä mieleni korotat. Kirkkaasti ääneni kaikukoon koska neito kaunis kuolee.
Hän puhuu niin kauniisti; kun kuuntelen häntä tahtoisin olla poissa tuossa kirkkaassa maailmassa, jonne hän lähti." "Hän? Kuka?" "Vapahtaja." "Mikä vapahtaja? Minä en ymmärrä." "No, vapahtaja on se nimi, jolla hän puhuttelee sitä kallista Jumalaa, jota hän rukoilee, sillä hän rakasti meitä ja pelasti meidän. Mutta etkö sinä tätä tiedä? Tiedät kai!"
MARIAMNE. Ei menköön päivää, jona unohtaisin tämän tehtävän. RACHEL. Ole kiitetty, ole kiitetty! Kallista nyt pääni alas hänen kiharaisen päänsä viereen. POLIISIMIES. Armollinen herra! PISANO. Hän on siis pääsnyt kouristanne! Sinä onneton! POLIISIMIES. Kuulkaat, herra! Hän oli hirmuinen, ja tämä vuorinen seutu kävi pahanhengen liittoveljeksi.
Mutta tuo inhoittava Kristuksen pyhän kuvan väärinkäyttäminen murha-aseeksi häntä vastaan, joka Jeesuksen Kristuksen puhtaan evankeelisen opin puolesta oli valmis uhraamaan henkensä ja verensä, se näytti hänestä olevan niin kauheaa pilkkaa kaikesta siitä, mikä hänelle oli maailmassa kallista ja pyhää, että hänen kylmyytensä silmänräpäyksellisesti vaihtui voimakkaimmaksi vihaksi.
Tuo syvä, ahdas lakso allamme, joka vähitellen lavenee, jota enemmin se ulkoontuu vuorista, on Darron lakso. Sinä näet sen vähäisen joen koukertelevan lehtoin, lehtimajain ja hedelmä- ja kukkaistarhain läpi. Se oli muinaisina aikoina mainio joki, sillä sen aallot kuljettivat, kultaa muassaan ja sen hietaa seulotaan vieläkin usein, toivossa että siinä löydettäisiin tätä kallista metallia.
"Ja samalla tavalla kuin tätä kirjoitusta sinä näet, että olen sinetin asemesta pannut siihen petäjän pihkaa ja painanut siihen merkkini, joka on kaikissa eläimissämme ja tavaroissamme samalla tavalla suojele tätä vanhaa kallista kultaa!" Hän otti lokerosta leveän kultarenkaan puolikkaan. Sellaisia goottisankarit kantoivat paljaissa käsivarsissaan.
Ei tomun hiventä vielä. Revin ne, ripottelenkin Sinne, tänne! Kirveltääkö? Ei kysytä, kärsi kaikki! Nyt sydän on suojatonna, Paljas myrskylle sen annan. Sen tekee vetehen mieli Heitän aaltojen ajolle! Viskaa loitolle. Näitkö, äiti? TAINA. Lapsi kulta! Kallista sydämmes korva Ymmärryksen ohjaella! Etkö syttyisi ilosta Päästessäsi päivän maille, Väinön vierikumppaniksi!
"He pakenevat maan päältä, mihin kirkko on voitokkaasti pystyttänyt lihankiduttamisen ristin, syvyyteen, suuren maa-äidin salaiseen poveen, jossa he harjoittavat pyhää, kallista jumalanpalvelustaan.
Olihan koko huone kuin ruumiskammio. Niinkuin olisi jotakin kallista, jotakin korvaamatonta ijäksi viety pois. Niinkuin olisi lapsi kuollut talosta ja vanhemmat seisoneet keskellä lattiaa vastakkain, vielä täysin tajuamatta, mikä ääretön onnettomuus oli tapahtunut.
Päivän Sana
Muut Etsivät