Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Lähenevien barbarilais-miljonien jyrinä ei aja sinua unestasi, että saisit oppia, kuinka et ole herra, vaan tomua maan päällä, joka paljaasta Jumalan henkäyksestä raukenet mitättömyyteen, etkä tule paremmaksi kuin maa, johon sinut haudataan." Kääntyen Aevion puoleen lausui Carinus. "Todella et ole minua pettänyt.
Nyt tuskin vapisevat tunnon-herkät haavat, vain vanhan kaivon vintti joskus narahtaa. On päivän tuskat, riemut loppuun soinehet ja elämä on lepoon käynyt pitkään laihoon. Yön suureen, sanattomaan, kirkkahasen kaihoon, mun sieluni kuin lapsi kehtoon raukenet.
Oi Roma, sinä kansojen kuningatar, kerran olet joutuva kansojen orvoksi, hajallesi sinä raukenet, kuin mereen langennut tähti, eikä muuta sinusta säily kuin syntiesi muisto ja ruoho, joka kasvaa linnojesi raunioista; jumalatkin luopuvat temppeleistäsi, ett'ei ole ketään, jota rukoilisit, kun joudut epätoivon valtaan!"
HANNA. Oi! voisinko laulaa nyt? ELMA. Koska arkussani makaan, niin vasemmalle kallista pääni. HANNA. Niin, silloin muotos olkoon hiljainen, ihana murhe. Sinä raukenet, ja silmäkantes painuvat. Nyt ottakoon sun armoihinsa Jumala taivaan. ELMA. Niin ja amen! Oo, minä kuolen! HANNA. Sä mieleni korotat. Kirkkaasti ääneni kaikukoon koska neito kaunis kuolee.
Yö, untas kylvä kylmän-raukeata ja liekit sammuta sa sydänten! Mik' onkaan, sydän, osaas suruisempi, sun, jota syöpi viha, jäytää lempi, sun, joka kahleitasi suutelet! Oi katso: yö ja tyhjyys lähestyvät, oi katso: aukee unhon ääret syvät ja pyhään hiljaisuuteen raukenet. VANHOISTA K
Päivän Sana
Muut Etsivät