United States or Bulgaria ? Vote for the TOP Country of the Week !
ANJA. Mut osaatko? KULLERVO. Sulle kyllä. ANJA. Arvasinkin Olethan takonut miekan! KULLERVO. Tuossa se suloinen säilä. Tätä tahdotko ihailla? Tällä tahtoisin sinua Pulapäivin puolustella. ANJA. Terä kirjattu somaksi Miksi noin rajusti riehut, Sit' ilmassa välkytellen? KULLERVO. Täm' on ukkosen tulena Kalervon pojan kädessä. ANJA. Niin pelottavalta näytät!
UNTO. Ja pian, niin toivoa mahdat, hän sepän pienen sulle lahjoittaa, joka kerran alasinta kanssas kilistelee. ILMARI. Enkö toivois sitä? UNTO. Mutta eipä suonut onni mulle perillistä ainoaa. ILMARI. Sulle verinen kohtalo pojan antoi, veljesi Kalervon pojan, jota isän kädellä hoitaa taidat. UNTO. Tätä pedon sikiötä lapsenani pitäisin?
Yhden viskasi tulehen. Tuota toista nuorempata. Tappoiko? hävisi taakse. Kappas kaiken maailmata! Untolainen tapparalla Kitkan rohkean rutisti! Tuossa Kotrokin apuna: Kaasi kurjan Untolaisen. Löyhässä on siellä henki. Missä itse päävekara, Kullervo Kalervon poika? HIPPO. Tuolla vasten kymmeniä, Niinkuin ilmojen isäntä Viuhkis, vauhkis! nyt se kaasi Kolme kuin korentopuuta!
Eikä vanha Väinämöinen palvella Häntä samoin kuin Kullervo Kalervon poika. Mutta miten palvelen minä Jumalaa? Miten? Tiesin itse omien mielialojeni määrättömyyden. Ja myöskin mielikuvieni. Niillä aloilla ei mikään inhimillinen ollut vierasta minulle, ei alin eikä ylin, ei synkin eikä aurinkoisin. Kenties palvelin minä juuri niiden kautta jotakin tuntematonta Jumalaa?
Tuon tulenko ahjostansa Irti laskisin salolle, Hurjalle hävitystyölle? Sin' olet kesytön orja, Orjan leima on sinussa, Untamon kotona pantu. Vapaudessa vaaran toisit. Minussa on orjan leima, Untamon kirojen uurto! Uhkamielisesti. Mut minussa myös elävi Kalervon kamala tahto, Sortajata syyttäväinen. Eikö tallattu minussa Sydämmen jokaista tulta, Jota luontoni palona Pyhästi totella tahdoin?
Vaan kun vaimonsa vihoja Seppo kuuli, niin varoitti: "Olet, vaimoni, ylempi, Ei sovi sun arvollesi Halpaa halvasti pidellä. Malta mielesi! Pahasti Paimentasi jos pitelet, Käypi karjankin pahasti." Emäntä pelästyi siitä, Mut oli teko jo tehty: Kiro paimenen eväissä. MUUT. Kalervon pojan eväissä? ILLI. Niin. TUIRO. Enkö sanonut teille? KITKA. Vaimon valta: lemmon valta.
Mutta kohta sen teen, teen koston työn, koska sovittaa vaan aika, että kerralla kaiken perhees surmata taidan, niinkuin Kalervon perheen menetit sinä. Isäni ja emoni murhasit, poikansa orjaksi teit ja otsaansa poltit merkin, josta häpeä ja kirous paistaa. Tuossa tulee orjakumppanini, Kimmo. Kimmo! KIMMO. Mitä tahtoo Kullervo? KULLERVO. Näetkö tätä merkkiä?
Vielä pahempi lapsus calami ilmautuu Kullervo-runoissa. Untamon väki surmaa kaiken Kalervon kansan, paitsi yhden neidon, joka sitten synnyttää Kullervon. Kuitenkin tapaa sittemmin Kullervo myös isänsäkin elossa ja hyvässä terveydessä.
UNTAMO. Eikö jo Kalervon poika Kylliksi tuhoja tehnyt Untamon suvun suruksi? Lapseni ihanan annoin Orjan katsoa katalan, Niin lapselta silmät puhkoi, Kätkyen tulella poltti. Eikö se sydäntä särryt? Tuumaelin, mietiskelin: Kirvehen pojalle annoin, Käskin kasken kaadantaan. Hän ihastui, irvisteli, Iloitsi ja ylvästeli, Näki kuutena kuvansa.
TUIRO. Sukevastipa sanelet, Kitka, niinkuin sutkit miestä, Vihollista. POURU tulee tuoden esille AIRUTTA. POURU. Astu, astu! Ystävänä jos lähestyt, Rohkea voit olla, mutta Jos paha sisässä sulla On, niin kuolekin pelosta. KULLERVO. Ken se? POURU. On Kalervon airut. KULLERVO. Olet kalpea; surua Povessasi kannat, lausu! AIRUT. Lopeta sotasi turha.