Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Kuka sinä olet? En ole sinua koskaan täällä nähnyt. Audotja. Ettekö koskaan? Voi Kolja, Kolja? Kosmin. Mitä tämä on? Kasvoja en tunne, mutta ääni on tuttu! Audotja. Niin vähänkö Kolja-herra muistaa enää ihanaa, armasta Audotjaansa? Sinä et luule hänen voineen tällaiseksi muuttua. Kosmin. Mitä? Tuoko olisi ihana, kaivattu Audotjani, tuo repaleinen vaimo? Audotja.
Ja sen takana aukeni retkeläisten eteen tuo kauvan kaivattu salmi.
Sen jäljissä käy rikos, rutsa ja tuijotus toiveheton, sen jäljissä käy tuhat turmaa Herra Suomea suojelkohon! Maa on mainio meill', elo elpynyt ympäri maata, tehtahat jyskyen käy, pieneksi pirstou puu. Korskuvi rautaiset orhit ja kaupungit uljahat kasvaa. Kuulkatte kuitenkin oi, Maa-emo haastavi näin: Aatran, aatran on valta ja pellossa Suomen on ponsi! Maita ken kyntämähän? Kauvan jo kaivattu on.
Vuodentulon toiveetkaan eivät hänelle iloa tuottaneet. Elovarat alkoivat vähentyä, eikä uutisesta näkynyt paljo tietoa olevan, kun sade ei koko syksynä näyttänyt aikovan lakata. "Vihdoinkin viimein kirkastui taivas ja tuli kaivattu pouta; mutta se tuli eräänä kolkkona yönä ja pohjosesta päin.
No, ei tule kysymykseenkään. Hm! Hyvät herrat ja naiset! Koska me nyt olemme tänne kokoontuneet Ei, ei se passaa Sanotaan: ei ole hyvä miehen olla yksinään niin sen vuoksi kun me nyt olemme tänne kokoontuneet, niin niin No, kyllä se sitten menee kun on lasi kädessä. VILANDER. No, myöhäänpä tulitkin, poikaseni. HAMARI. Iltaa! Onko tämän näköistä miestä sitten täällä kaivattu?
Oi Vapaus, sinä kaivattu, korkehin tähtien alla, niin sinä saapunut oot, luonamme, armahin, oot, untemme morsian, vuossatain kaivattu, silmäimme soihtu. Katso, sun hurmastas lyö joka rinnassa syön, katso, sun askeltes tietä nyt riemun kyynelet kastaa. Miss' oli orjuus ja yö, valkeus on, vapaus.
"Iikka-raukka, oma onneton, kaivattu poikani!" "Iikka!" lausuu kummastuksissaan nuori mies, joka on vasta tullut tapauspaikalle. Mikä Iikka se on?" "Sinun veljesi", vastaa emäntä. Hän taluttaa huoneeseen pitkäpartaisen ja pitkätukkaisen miehen. Tämä seuraakin mielellään kuin pieni lapsi äitiään, hymyillen tyytyväisenä.
"Silloin kun kerran metsästäjäin aikana olivat täällä, ja kun syötiin ulkona taivasalla, piiloitin kaksi pulloa vanhaa portviiniä ja vein ne sitten salaa kotiin. Viiniä ei kaivattu. Sinä päivänä olin juonut viimeisen tilkan, jolloin sain käskyn puimakonetta tarkastaa. No, nytpä on kaikki sanottu!" "Rangaistus oli kova, Olli Heikki! teit oikein sanoessasi totuutta."
Pikainen katse, jonka hän lähetti pitkin huonetta, huomautti häntä, ettei hänen nuorempi tyttärensä vielä ollut saapunut. Ihmetellen ja vähän levottomana viittasi Katariina rouva Maijulle, joka hiljaisin askelin salin poikki hiipi muutamalle ovelle, joka samassa aukeni, ja josta kaivattu astui häntä vastaan.
Joku tuli kyökkiin, ja Leena riensi Iirin luo kirje kädessä. »Kirje! Mistä?» huudahti Iiri. »Ihalan Sere sen toi. Oli kai postissa tullut.» »Tämä on Seljalta», sanoi Iiri. Leena meni toimiinsa, ja Iiri aukaisi kirjeensä. Selja kirjoitti: »Kaivattu ystäväni!
Päivän Sana
Muut Etsivät