United States or Hong Kong ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mut ovensuussa vanhus virittää laulujaan, vavisten aluss' ääni ja värjyin kulkee vaan, kuin lintu, joka metsäst' on tuotu häkkihin, säveltään visertääpi sydämin tykkivin. Vaan pian into nousee ja sydän lämpiää, ja sävel kasvaa, paisuu ja kaikuin helkähtää, ja ukon käyrä varsi se sorjaks kohoaa, ja silmist' ihmeenlainen välähdys tuikahtaa.
Vaan pian into nousee ja sydän lämpiää, Ja sävel kasvaa, paisuu ja kaikuin helkähtää, Ja ukon käyrä varsi se sorjaks kohoaa, Ja silmist' ihmeenlainen välähdys tuikahtaa. Hän sankareista laulaa, uroista Kalevan, Ja valon taistelusta pimeyttä vastahan, Hän neiden surman laulaa, mit' äidin lempi on, Ja pojan tuiretuisen kamalan kohtalon.
Ain' on Suomalaisen mieli näitä maita oppimaan, Väinön laulu, Väinön kieli hält' ei jouda unholaan; Mäillä, mailla, metsistöissä ääni kaikuin helkkivi, Vihannilla laaksomailla suloisemmin kuitenki.
Vaan pian into nousee ja sydän lämpiää, ja sävel kasvaa, paisuu ja kaikuin helkähtää, ja ukon käyrä varsi se sorjaks kohoaa, ja silmist' ihmeenlainen välähdys tuikahtaa. Hän sankareista laulaa, uroista Kalevan, ja valon taistelusta pimeyttä vastahan, hän neiden surman laulaa, mit' äidin lempi on, ja pojan tuiretuisen kamalan kohtalon.
Oli laulusi vapaita varten vaan, ja ne orjain kesken ei raiku!» Iltakuoron sävel liitää, soiden hiljaa yli veen; kohti, yhä kohti kiitää, kaikuin takaa taipaleen: Jubilate, Amen! Pois jo taas, jo pois se liitää, häipyin humuun hiljaiseen: Jubilate, Amen! Vuoroin, kuudanvesiin viihtyin, sävel rantaan raukeaa; vuoroin, hyrskyn lailla kiihtyin, kesken pauhun soinnun saa: Jubilate, Amen!
Kohta hän silmäsi pitkin akhaijein muuria jonkun päällikön nähdäkseen, tuhon alta ken vois väen auttaa, keksi jo Aiaan kummankin, urot taistelonahneet, Teukron myös, majasuojastaan joka juur' oli tullut; kaukana ei urot olleet, vaan ei kantanut ääni; niin iso pauhina soi kävi taivoon asti se kaikuin iskuja kilvet sai, kypäritkin huiskuvaharjat, portit teljetyt myös, vihamies näet niit' oli vastaan syöksynyt murtaakseen läpi telkien tien väkivoimin.
Niin, Tanskaan jää, kuin mekin. Tulkaa, rouva. Hamletin jalo, vapaa suostumus Hiveltää sydäntäni; joka maljan, Min kuningas sen muistoks tänään juopi, Tykistöt kertovat on taivahalle, Ja kuninkahan kilistäissä kaikuin Maan jylinähän taivas vastaa. Tulkaa. HAMLET. Oi, että tämä tiukan tiukka liha Hajoisi, sulaisi ja kasteeks liukeis! Oi, miksi taivaan Herra itsemurhan La'issaan kielsi?