Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Sarkaisenpa takin läpi tunki Pisto olkaluun ja niskan väliin, Viejän käsist' ohjat, ruoska heltis. Aatu sysäs olallaan, ja oitis Tainnuksiin hän putos pyöräin alle. Iloitenpa vaimo maahan astui, Kaatuneelta otti avaimet ja Päästi herransa ja miehens' irti. Vyö- ja käsiraudat kyllä kirpoi; Yksin jalat eivät irti päässeet.
Teja hypähti pystyyn kaatuneelta patsaalta, jolla hän oli istunut. "Taisteluunko siis!" "Ei", vastasi Totila. "Ansaitsen kuitenkin tällaisen vastauksen." Hän tarttui Tejan oikeaan käteen ja veti hänet istumaan viereensä marmoripatsaalle. "En hae miekkaasi, vaan sinua itseäsi. "Tarvitsen sinua. En tällä kertaa käsivarttasi, vaan sydäntäsi. "Ei. Jää vain tänne, Adalgot.
Itse oli hän ottanut kiväärin eräältä kaatuneelta sotamieheltä ja ampui sillä laukauksen toisensa jälkeen. Nyt ei ollut enää kuin kahdeksan sotamiestä salissa. Preussiläisiä näkyi joukottain Morellen toisella puolen, ja selvää oli, että he millä hetkellä hyvänsä voivat mennä virran yli. Vielä kului muutamia minuuttia.
Qventin hypähti alas hevosen selästä riisuakseen kypärän kaatuneelta; mutta toinen ritari, joka ei vielä ollut virkkanut sanaakaan, hypähti heti, kun hän näki miten pahoin hänen kumppaninsa oli käynyt, vielä nopsemmin kuin Durward satulastaan maahan ja huusi, asettuen pyörtyneen ystävänsä eteen: »Jumalan ja pyhän Martin nimessä, poikaseni, nouse hevosen selkään ja mene tiehesi naikkostesi kanssa!
Vihdoin jäljell' ol' vain joukon päämies. Tuonpa vyötäisiin nyt Tuomas tarttui, Mursi rikki rinnan, särki seljän, Jotta kahda taittuen hän kaatui; Sitte kaatuneelta pään hän katkas, Surren veljen pään myös ovelt' otti, Vihdoin haavoist' uuvuksissa, ehkä Keveemmällä mielin kotiin kääntyi. Puoliyö jo peitti maan, kun Tuomas, Kuivin suonin, pääsi isän majaan.
Mutta ratsu ja ritari, saman iskun kohtaamina keikahtivat yht'aikaa nurin. Fridolin seisoi veli Starck'in vieressä. Henrikki Elsener'in, erään Lucernilaisen avulla, hän anasti lipun kaatuneelta.
Pitkällisen kirjeenvaihdon jälkeen Europan mannermaalla olevain henkilöin kanssa, olen hänen löytänyt, ja hän on matkustanut tänne saadaksensa teidän kädestänne sitä timanttiristiä, jonka te Valin tappelutanterella otitte hänen kaatuneelta veljeltänsä. Risti on kauan kulkenut kalliina perintönä hänen suvussansa".
Jo kiittäissään hänen huomattiin yhä syrjähän silmäilleen: otus mieron, mies risamekko siin' oli ääneti, itsekseen. Luo viittasi miestä hän nyt: »Mies hei, liki astu, mit' arkailet? Kun taannoin tie verileikkiin vei, noin syrjässä ollut et. Sinä kaatuneelta, sen muistat kait, vain tempasit pyssyn pois, ja miesten jälkeen riensit, hait, miss' ottelu kuumin ois.
Kumarruin heti alas ja riistin kaatuneelta vartijalta viitan, jonka kiskoin omille hartioilleni. Sitten ripustin vyölleni hänen sapelinsa ja ottaen päähäni hänen lakkinsa astelin varovasti nuotiolle, joka oli palanut jo hiillokselle ja valaisi ainoastaan vaisusti lähintä ympäristöä. Ketään ei näkynyt liikkeellä eikä askeliakaan kuulunut. Rakuunat ympärilläni kuorsasivat viittoihinsa kääriytyneinä.
Nytpä urhokas Kaarlo sieppasi äkkiä kaatuneelta lipun ja sen kanssa riensi, rajusti hurraten, majurin avuksi, ja häntä seurasivat peräytyvät venäläiset uudella, karaistulla innolla eteenpäin. Mahdoton oli nyt turkkilaisten kestää tätä villittyä rynnäystä. Muutamassa hetkessä oli vihollinen hajoitettu eipä se joutunut enään varustukseenkaan pysähtymään.
Päivän Sana
Muut Etsivät