Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Rauhasta olen varma. SVEN S. Huomenna, aamulla varhain... ANTERO S. Niin kiiruusti. Sepä ikävä! BARBRO. Jättäkää toki hetkeksi sodan puuhat ja käykää tätä kaunista puistoa ihailemaan! ANTERO S. Siihen ehdoitukseen suostumme. Kolmas kohtaus. Sven ja Ebba. Myöhemmin Rolf Jute ja Josua. SVEN. Mihinkä lie Ebba mennyt? Minun täytyy välttämättömästi hänet kohdata kahdenkesken.
ROLF JUTE. En. Vaan jätä tuo huivisi minulle! Se on oleva lohdutukseni siksi, että sinut taas kohtaan. EBBA. Se muistuttakoon sinua minusta! Hyvästi, rakas Rolf! ROLF JUTE. Hyvästi. Se onpi minulle kultaa kalliimpi, sillä se on peittänyt armahani ihanaisia kasvoja ja imeskellyt mehua, makeutta hänen kiemuroitsevista hiuksistansa! Kuudes kohtaus. Rolf Jute ja Tulleet.
Minusta nähden olet aivan samanmuotoinen, kuin olit viimein erotessamme. ROLF JUTE. Uskollisen lempesi silmät peittävät ajan matkaansaattamat muutokset. Oi rakas Ebbani! Myrskyistä ehdin mä vihdoin rauhansatamaan! Josuan ääni vasemmalla: "Neiti Ebba! EBBA. Minua kaivataan ja Josua käy minua jo etsimässä. Minä tulen kohta! Isäni odottaa...
Myöhemmin yksi upsieri ja kaksi soturia. OTTO RUD. Tähän päättyköön tiedustelu-retkemme! Kauemmaksi emme uskalla mennä; joku voisi meidät nähdä. Ritari Rolf! sinä joka tunnet nämät seudut, mikä on miettees? Ryntäämmekö kaupunkiin maitse vai meritse? ROLF JUTE. Muistakaa, että Turun linna vartioitsee Aurajoen suuta! OTTO RUD. Piru sen linnan periköön!
ANTERO S. Jnmalan sana sinun läsnäollessas olisi pilkkaa taivasta kohtaan! OTTO RUD. Ha! ha! ha! Kyllä kuulen, mitä rotua olet! ROLF JUTE. Takaisin miehet! Niin kauan kuin minä olen hengissä, ei hiuskarvaakaan katkaista tämän viattoman vanhuksen päästä! OTTO RUD. Rolf Jute! Kuka sinut on päästänyt irti vankeudesta? ROLF JUTE. Tämän käteni mahti ja voima! OTTO RUD. Haa!
Rolf! Rolf! ROLF JUTE. Oi hetki autuaallinen! Samoin kuin auringon noustessa kesäiset sumupilvet haihtuvat, niin haihtuvat nyt menneiden vuosien ikävyys sekä tuska, ja sanomaton ilo ja suloisuus täyttävät kaiken rintani! Nojaudu, armahani, likemmäksi sydäntäni, oikein tunteakses, kuinka kovasti se sykkii! Ah! Ebbani! Nyt olet minun, minun ijankaikkisesti!
ROLF JUTE. En tällä kertaa taida tulla, vaikka kovasti on ikävä sinusta näin kohta erota! EBBA. Miks'et tule? ROLF JUTE. Syytä siihen en nyt ehdi selittää. Mutta ole minusta puhumatta siksi, että järkähtämättömän rakkautemme nimessä tulen sinua vaatimaan vaimokseni ja viemään sinut alttarin eteen, jossa pyhä kirkko on meidät yhdistävä katkaisemattomilla siteillä! EBBA. Et toki kauan viivy?
Minä suoritan siitä lunnaat suuremmat, kuin milloinkaan olette voinut toivoa taikka edes aavistaakaan! OTTO RUD. Mistä sinä ne ottaisit? ROLF JUTE. Minä osoitan teille paikan, missä löytyy määräämättömiä aarteita, paikan, jossa ovat kalliimmat kalleudet, kiiltävämmät kullat ja hohtavammat hopeat kuin itse Turun tuomiokirkossa! OTTO RUD. Mikä se paikka olisi?
En kauemmin voi kärsiä sun uppiniskaisuuttas! Kuollos myös sinäkin! Ettekö mun käskyäni tajunneet? ROLF JUTE. Armoa tälle kunnianarvoiselle, vanhalle miehelle! Olkaa varoillanne, herra päällikkö, ett'ei hänen verensä kalvavana myrkkynä laskeu teidän omaantuntoonne! OTTO RUD. Antaisinko hänelle armoa?
Enkä mä milloinkaan temppeleitä ole rosvonnut, Ebba! EBBA. Haa! Kuulitteko vakaat muurit ja korkeat pylväät hänen valhettansa? Viaton!... Eikö luostarin hätyyttäminen ole temppelin rosvoamista? ROLF JUTE. Malta mieles, rakas Ebbani! -Nämät käteni eivät ole ikänä pyytäneet pyhiä alttareita pilata ja halpa voiton himo on aina ollut minulle outo.
Päivän Sana
Muut Etsivät