Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Astuvi sisähän vanha vuos taivaan kynttilät loistaa saattavi laulajan Luojan luo: »Tässä poian ma pienen tuon, jok' eli vain syksystä jouluun.» Virkkavi Herra Jumala tuulet niin lauhasti tuoksuu »Etkö kesää sä nähnytkään?» »Näin vaan syksyn ja talven sään», laulaja vavisten vastaa. Kyyneltyy silmä Jumalan taivaan kynttilät loistaa »Siis suvi sull' olkohon ikuinen!
Mutta suruissaan ei hän koskaan ollut, vaikka usein ääneti. Jos sanoit hänelle sanan iloisen tahi suruisen, niin yhtä huoleton oli aina Ollin vastaus. Nuoruudessaan oli hän käynyt koulua kuusi vuotta ja seitsemättä jouluun asti. Pitäjän entinen rovasti oli saanut ukon taipumaan tähän tuumaan, kun Olli toista kertaa oli lukusilla.
Se on kaikki tuo jouluun kuuluvaa; en osaa ajatella sitä muuten enkä toista toisestaan erottaa.
Mutta kun se kuitenkin oli sanottava eikä enää ollut kuin neljä päivää jouluun, niin hän aukaisi suunsa ja sanoi: »Minulla on tiedossa uutinen, joka vielä muun lisäksi vaikuttaa meidän tulevaan kohtaloomme. Eikä se ole sen vähempi, kuin että tytöillä on sulhaset, jotka joulunpyhinä tulevat kihlaamaan.» Sulhaset... Mistä? Ne insinöörit, joita toissa syksynä epäiltiin.
Ylioppilaan piti pysähtyä talossa jouluun saakka, saadakseen rauhassa ja häiritsemättä hoitaa lakitieteellisiä opintojansa ja kihlausta ei pitänyt julkisesti ilmoitettavan ennenkuin uutena vuotena. Aika kului ja joulu tuli, tuo iloinen juhla, jolloin syödään voileivoksia, saadaan joululahjoja ja käydään vieraisilla. Patroona Hellebyn koti oli täynnänsä vieraita.
Hyvät herrat ja naiset, ei ainoastaan ensi jouluun, vaan ikiajoiksi, mitä runoiluun tulee, lausui Ludvig, kiertäen käsivartensa solakan morsiamensa ympärille, eikö totta Irene, että tämä on ensimäinen ja viimeinen joulu, jolloin sinä tahdot nähdä minut tyhmänä sulhasmiehenä pääkaupungissa. Ja nyt, hyvät härrat ja naiset, sanoi valtioneuvoksetar hieman kumartaen, nyt käykäämme illalliselle.
Minä sen kyllä tiesin sanoi Helka. Minun säästölaatikossani on myöskin muutamia markkoja, jotka minä sain keväällä syntymäpäivänäni; rakas eno, käytä myöskin ne jollakin tavoin Jannen hyväksi. Sen kyllä teen, tyttöseni! Meidän pitäisi kaikkien yhtyä auttamaan Jannea kehoitti Meeri. Minä lupaan antaa kolmannen osan viikkorahoistani aina jouluun asti. Hyvä, hyvä, lapsukaiseni!
Kesä-aikana kävi vaatteiden peso lammin rannalla mainiosti; siellä oli kuivausnurmikkoa ja mitä vaan tarvittiin, eikä siellä häirinnyt kukaan muut kuin toiset pyykkärit, siellä kaukana kaupungin touhakosta. Syksyn tultua oli taas rahaa säästössä, ja Matti meni taas kouluun. Matti kävi koulua jouluun saakka ja edistyi oikein Porvoon-mitalla.
Tämä oli karhunnahan myymistä ennen kuin peto itse oli kaadettukaan, mutta tällä kertaa se sentään onnistui, ja jouluun mennessä oli tapettuna monta karhua ja hirveä. Silloin talolliset lopettivat metsästyksensä ja lähtivät kotiin. Lunta oli tullut niin runsaasti, että oli melkein mahdoton päästä metsässä liikkumaan ilman suksia, mutta niitä he eivät osanneet käyttää.
Kevätpuoleen läksin uusille kirjansitomisretkille Karjalaan ja matkustelin siellä monessa kymmenessä pitäjässä seuraavaan jouluun saakka, käyden aina Venäjän rajalla asti. Paljon sain siellä kokea kaikenmoista; sainpa myöskin tutustua Karjalan oloihin, sen kansaan ja omituiseen kielimurteesen, josta outoja sanoja kirjoittelin muistokirjaani vastaisuuden varaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät