United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !
Väki, jonka kapteeni Sakari Jansen oli hankkinut laivaansa, olisi heidän "kliivarileikkauksistaan" päättäen ollut pikemmin omiansa kuritushuoneeseen. Miehellä, joka vastasi Vanloon kysymykseen, oli humalasta turvonneet kasvot, jotka olivat sitä kamalammat, kun niissä oli tiheässä verinaarmuja, mitkä avoimia, mitkä laastarilapuilla peitetty.
Lähtiessään merelle oli Rejer Jansen Juhl tuntenut povessaan kokonaisen ruutikammarin hyvää tahtoa antautua taisteluun maailman kanssa, missä vaan tilaisuutta siihen olisi tarjona.
Tohtori oli ottanut ollaksensa tämän tyytymättömyyden tulkkina huolimattoman kartanon-omistajan luona pappi arveli nimittäin ett'ei hän voinut olla oikein puolueetoin tässä asiassa. Hra Jansen kuunteli tohtoria, hämmästystä taikka mielipahaa ilmoittamatta: Ihmiset näkevät niin paljon vaivaa toisten asiain tähden.
Lääkäri antoi tietoa läsnäolostaan sanoilla: Herra kartanon-haltija...! Suokaa anteeksi: Jansen! oikaisi tämä. Herra Jansen; minä en olisi jäänyt istumaan jos en olisi katsonut velvollisuudekseni astua teidän ja teidän surunne väliin, puhumaan totisesti teidän kanssanne siitä pienestä olennosta, joka teillä nyt on talossa ja jota minusta näytätte...
Andreas oli vähän vanhempi tavallista ikää, Ellen taas tavallista nuorempi. Mutta herra Jansen oli juuri tahtonut että he yhdessä kävisivät papin luona. Andreas ei ollut niin väkevä ruumiiltaan kuin muut pojat talossa; käytyänsä ripillä kuului hän miesten pariin ja hänellä oli silloin kyllä vaikutus-alaa, jossa voimia kysyttiin; ei hänelle vahingoksi ollut että hän oli odottanut hiukan.
Niin paljon oli kuitenkin näinä vuosina, siitä kuin Rejer alkoi kalastuksensa, voitettu, että Stavangerista pohjoiseen Kinniin asti tiedettiin olevan nuottueen päällikön nimeltä Rejer Jansen Juhl, joka jotenkin osasi vainuta sillin merestä ja käydä kimppuun niinkuin suurivalas!
Sakari Jansen lausui hyvästit Vanloolle kumartaen ylensyvään, kääntyi, pyyhkäisi tuskanhien otsaltaan, hengähti syvään ja mumisi: Kirous! Onpa niinkuin sanon: täällä kummittelee ihan selvällä päivällä. Maankamara polttelee jalkojani. Miksi Drake vitkastelee? Minä en kestä tätä. Oli toukokuun 30:s päivä.
Hän meni hänen luokseen ja havahdutti hänet mietteistä seuraavilla hollanninkielisillä sanoilla: Sallikaa minun kysyä: oletteko te hollantilainen kauppias Sakari Jansen? Ruys nosti kasvonsa, paljasti päänsä ja teki kaunistelevan kumarruksen. Niin olen, niin olen, vastasi hän, nimeni on Sakari Jansen. Rotterdamista, vai kuinka?
Hautajaiset vietettiin hyvin komeasti, ylt'ympäri vuonoa levisi aina huhu, kuin vaan joku Juhl haudattiin. Sen jälkeen oli kaikki taas niin hiljaista ... ja talossa sekä alhaalla kylässä kerrottiin vaan, ett'ei Hammernäs'iä enää omistanut vanha Jan Rejersen, vaan nuori Rejer Jansen Juhl... Joulu lähestyi.
Tohtori ilmestyi semmoisen lakanan alta tervehtien kartanon-omistajaa. Täällä tuon imettäjän, johon voin luottaa. Te voitte olla tyytyväinen! Hra Jansen otti piipun suustansa ja katseli tohtoria niinkuin hän ei ollenkaan olisi ymmärtänyt mistä tämä puhui. Tohtori katkaisi puheensa ja katseli ensin hra Jansenia ja sitten naista. Kummallista!