United States or Colombia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kartanon-haltija piti toisessa kädessään kirjan, jota hän luki sill'aikaa kun hän toisella silitteli ruskea-pilkkuista lintu-koiraa, joka uskollisena katseli makaajaa ja näytti ihmettelevän tätä tavatointa toimettomuutta. Suokaa anteeksi että häiritsen! Nils Kristensen'in poika toi minulle nämä kapineet, jotka oli löytänyt kanervikosta. Ne ovat varmaan teidän!
Lääkäri antoi tietoa läsnäolostaan sanoilla: Herra kartanon-haltija...! Suokaa anteeksi: Jansen! oikaisi tämä. Herra Jansen; minä en olisi jäänyt istumaan jos en olisi katsonut velvollisuudekseni astua teidän ja teidän surunne väliin, puhumaan totisesti teidän kanssanne siitä pienestä olennosta, joka teillä nyt on talossa ja jota minusta näytätte...
Pappi väänteli ruumistansa: Sallikaa minun lisätä pari sanaa, hra kartanon-haltija; minä en tahdo puhua siitä, mikä käsitys kouluneuvostolla mahdollisesti voi olla ajasta, jolloin lapsen pitää oppia tarpeellisinta. Mutta sivistyneenä miehenä te kaiketi huomaatte mitä teidän on tehtävä kun nyt olen muistuttanut teitä asiasta.
Koettakoon vaan! sanoi Tiina, kiertäen hameen lemmikkinsä ympäri. Hra Jansen tuli ovesta sisään ja kuuli heidän puheensa. Hän rypisti silmä-kulmiansa ja astui huoneesen, jossa Henrik vielä seisoi hämmästyneenä, kirjoitus-vihko toisessa kädessä ja toinen käsi poskellansa. Minä pyysin sinua lukemaan Ellen'in kanssa enkä näyttämään koulumestarin tapoja, sanoi kartanon-haltija ankarasti.
Hän huomasi epäjärjestyksen, joka vallitsi siinä, ja kävi ympäri koko taloa, etsien puuttuvia kirjoja. Ellen oli lähtenyt ulos ajamaan; hänen kamarinsa ovi oli auki ja kartanon-haltija astui sinne. Kummaksensa löysi hän siellä laatikot kaikenlaisia kirjoja täynnä ynnä sanakirjoja ja kieli-oppia. Herra Jansen otti joukosta erään kirjan ja rypisti silmä-kulmiansa.