Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
LAULUPARVI. Kunniaksi kauneuden! PELLERVO. Leikin-aika työn lomassa, Laulun-aika juhliessa Laulan teille! PARVI. Laula! laula! Suurvaltaa susi ylisti, Ahma peurojen tuhoa, Kettu, ilves ilkitöitä Minä kiitän kontiota, Jok' ei pieniä pureksi, Ei ota ylevän päätä, Urhoista jalointa miest' ylistän. Parvi uusii viime säkeen.
"Herttua on", vastusteli tyttö, "kaikkein ylhäisintä ja jalointa sukua, mutta kuningas on syntyisin halvoista ruotsalaisista talonpojista." Hänen ystävänsä Lauenburgin herttua lienee hänelle kertonut tarinan, joka oli saanut alkunsa Kustaa Vaasan talonpoikaispuvusta.
Koska tää päärynäpuu oli jalointa lajia, en voinut olla nostamatta puhetta sen hylkytilasta; kovin kummaa oli mielestäni, että voitiin jättää kypsiä hedelmiä näin puuhun mätänemään. Senvuoksi kysyin talon-emännältä, miksi ei hän niitä poiminut pois? "Minäkö?" vastasi hän "enpä vaikka ne hopeesta olisivat!" Kysyin taas, mistä syystä hän niille oli niin vastahakoinen?
Kuin ajattelen, kuinka paljon meidän jalointa vertamme on turhaan juossut siellä poissa, kuinka monta meidän suurimpia perheitämme on sotkeutunut suureen onnen tavoittelijain virtaan keisarikaupungissa ja hukkunut siihen pyörteesen, joka kuohuu ja kiehuu valtaistuimen juurella, niin olen iloinen siitä, että sinun Erikkisi ei ole kuuluva heidän joukkoonsa.
Murdstone", hän lausui, pudistaen sormeansa hänelle, "te olitte tyranni yksinkertaiselle lapselle ja te särjitte hänen sydämensä. Hän oli hellä lapsi minä tiedän sen; minä tiesin sen vuosia ennen, kuin te kertaakaan näitte häntä ja hänen heikkoutensa jalointa puolta te haavoititte niin, että hän kuoli. Tässä on totuus teidän lohdutukseksenne, olipa se teille mieluista taikka ei.
Minullako ... minullako olisi salaisia hankkeita hovia vastaan, puhui Lejonborg; minulla, joka olen parhaat vuoteni uhrannut sen palveluksessa?... Minäkö kohottaisin käteni vanhaa rakastettua kuningasta vastaan, joka jo on haudan partaalla?... Minäkö vehkeilisin sellaista ruhtinasta vastaan, joka on sankari, maansa pelastaja ja kansansa epäjumala?... Voiko kukaan edes ajatella sellaista mahdollisuutta, että minä häväisisin jalointa nimeä, mikä koskaan on jäänyt perinnöksi jälkeläisille?... Ei, ei, se on mahdotonta!... Kukaan ymmärtäväinen ihminen ei usko sellaista!
Kun Hieraks, Komanus ja muut virkamiehet jälleen tulivat huoneesen, niin Euergetes käski viemään aamun ja puolipäivän välillä neljä jalointa kyreneläistä ratsuansa ystävälleen Publius Cornelius Scipiolle kunnioituksen ja rakkauden osoitteiksi. Sitten hän antoi pukea yllensä, haetutti Aristarkhoksen ja rupesi hänen kanssansa työhön. NELJ
Minäkin, kovan kohtaloni leikkipallo, tunsin kerran elämässäni syvää ja puhdasta iloa tunsin ensi kerran keinuvani onnetarten pehmoisilla untu patjoilla täytetyssä kehdossa. Niin tosiaan suloista, sanomattoman ihanaa se oli meille kaikille. Se oli raatajain pyhää ja suurta sunnuntaita, se oli työnorjain juhlaa, juhlista jalointa. Viides luku.
Sinä olet nyt vähäisen osan tullut tuntemaan luonnon suuresta kuvakirjasta ja Jumalan suuresta korkeudesta, viisaudesta ja rakkaudesta ihmisiä kohtaan. Vähän olet myös käsittänyt vielä tuota jalointa, Jumalalta luotua, mutta samassa oikullisinta juonikkainta näkyväisten kappalten seassa olevaa olentoa ihmistä.
DIOMEDES. Pahemmin toivoisimme tuntevamme. PARIS. Tää kohteliaint' on uhmatervehdystä, Jalointa lemmen vihaa, mit' on kuultu. Mit' asiaa näin varhain? AENEAS. Kuningas Mua pani noutamaan, en tiedä, miksi. PARIS. Minä tiedän: viekää tämä Kreikan mies Nyt Calchaan taloon; sieltä saakoon lunnaiks Antenorista sulo Cressidan. Me teemme seuraa, tai, jos suvaitsette, Niin menkää edeltä.
Päivän Sana
Muut Etsivät