United States or Mexico ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hyvästi tekin, Ma'am", sanoi tätini, äkisti kääntyen hänen sisarensa puoleen. "Menkäätpä vielä kerta aasillanne ratsastamaan minun viheriän nurmeni poikki ja niin totta kuin teidän on pää olkapäillänne, minä lyön hattunne pois ja tallaan sitä jaloillani!"
Minä koskin päähäni, joka oli sidottu ja vasemmalla kulmalla olevasta liinakääreestä tippui kylmää vettä alas. Nopeammin, kuin olisin voinut luulla, voitin heikkouteni ja äskeisen ihmeellisen tunteen, joka niin sanomattoman suloisesti värähteli minussa, tuskastuneena muistelin Charlottea ja häntä odottavia nuhteita minun täytyi niin pian kuin mahdollisesti taasen seisoa vakavasti jaloillani.
Yksi tyttö makasi uunin luona kolpitsalla, toiset ovensuisella lattialla laverilla, jossa myös lepäsi vaimoni nuorin poika ensimmäisestä aviosta. Kotvan pimeässä oltua aukeni tuvan ovi ja minä luulin, että yöjalkaispoika tuli kolpitsalla makaavan tytön luo. Mutta sisään-astuja lähenikin vaimoani sekä pientä. Minä lähettäyin varjoamaan käsilläni lasta, jaloillani äitiä.
Oh, sitä en tiedä; hän sai kyllikseen, ja meni matkaansa pyytämättä enempää; mutta d'Artagnan, kuinkas sinulle onnistui? Ja tuo niukahdus, jatkoi d'Artagnan, se se siis pidättää sinua vuoteen omana? Niin, Jumala nähköön, ei mikään muu; mutta muutaman päivän perästä olen taas jaloillani. Miksikä et ole kuljetuttanut itseäsi Pariisiin? Täällähän sinulla on kauhean ikävä.
Emilia lähestyi häntä ja pyyhki hänen kovassa hiessä olevaa otsaansa nenäliinallansa. "Kuinka väsynyt hän on! ja niin kuuma!" sanoi hän sääliväisenä; "ystävä raukka! Jos hän edes olisi avannut kauluksensa hakaset! Herra Jumala, näkeehän hänen pienen sydämensä jytkyttävän hänen rinnassaan!" "En jaksa enää", vastasi Jergunov huoahtaen. "Jaloillani aamusta varhain ja tämä polttava aurinko sitten!
Teidän on helppo ymmärtää, etten lyhyillä jaloillani ja lyhyellä hengitykselläni pysty astumaan yhtä nopeasti, kuin te, jonka vuoksi en myöskään voinut saavuttaa teitä; mutta minä arvasin, mihin menitte ja seurasin teitä. Minä olen käynyt täällä ennen tänään, mutta tuo hyväntahtoinen nainen ei ollut kotona". "Tunnetteko häntä?" kysyin minä.
Tällä matkalla, johon nyt lähdet, sinua monta vaaraa kohdata taitaa, kuolemakin tulla suittaa, ja muista, että sinäkin olet suuri syntinen. ESKO. Me olemme kaikki syntisiä, Jumala paratkoon. Minä otan tärkeän askeleen, pappa. TOPIAS. Minä ymmärrän. ESKO. En tarkoita tämmöistä konkari-askelta jaloillani, en. TOPIAS. Minä ymmärrän.
»Laskekaa vähän alemmaksi!» huusi Mr Riach. »Kari on tuulenpuolella.» Mutta samassa ryösti vuorovesi prikin mukaansa, vieden tuulen sen purjeista. Priki kääntyi toiselle puolen joutuen taas tuuleen ja seuraavassa silmänräpäyksessä se iski karia vasten sellaisella jysäyksellä, että me kaikki lensimme kannelle pitkällemme ja Mr Riach oli vähällä pudota alas mastosta. Minä olin pian jaloillani.
"Jaloillani, tietysti, niinkuin sinäkin." "Minulla olisi sinulle kahdenkeskistä asiaa, Mari!" "Mutta minulla ei ole sinulle." "Saanko sitten luvan puhua kaikkien kuullen?" "Miks'et" "Sinä olet ajettu pois kotoasi?" "Niin olen." "Olet siis köyhä?" "Niin köyhä kuin vaan joku saattaa olla." "Mutta minä olen rikas." "Mitä se tähän kuuluu?"
Ehkä luulee minun niin honteloksi, etten koskaan taida seisoa jaloillani, koska nauroi niin herttaasti. Vaan, hiisi ollen, minä tahdon näyttää toista! Kyllä sitä ajattelin, että tänään jotakin mielikarvautta piti saamani, koska menneenä yönä unissani sain niin kovin paljon hopea-rahaa, ja pentele vieköön, eikö tänä aamuna kotoa lähteissäni kaikkein ensiksi tullut vanha ämmä vastaani!