United States or Botswana ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Laskekaa vähän alemmaksi!» huusi Mr Riach. »Kari on tuulenpuolella.» Mutta samassa ryösti vuorovesi prikin mukaansa, vieden tuulen sen purjeista. Priki kääntyi toiselle puolen joutuen taas tuuleen ja seuraavassa silmänräpäyksessä se iski karia vasten sellaisella jysäyksellä, että me kaikki lensimme kannelle pitkällemme ja Mr Riach oli vähällä pudota alas mastosta. Minä olin pian jaloillani.
Meidän onnistui päästä siihen kulkuväylään, jonka olin mastosta huomannut, ja sitten meidän oli helppo päästä saareen. Me tulimme rantaan pienen lahden kohdalla. Siitä asti kun lähdimme laivasta, mr Clisfold ei ollut sanaakaan puhunut, enkä minä liioin häntä puhutellut. Rantaan tultuamme minä pyysin hänen auttamaan minua tavaroita veneestä nostamaan ja kantamaan ne johonkin suojapaikkaan.
Tässä olisi ollut meille suurikin vaara tarjona, jollei meri niillä paikoin olisi ollut karitonta. Sitäpaitsi ilmoitti Mr Riach mastosta, että hän edessä päin näki selvää vettä.
Minä näen vielä tavattoman kauniin englantilaisen laivapojan, joka oli pudonnut mastosta Westindia-tokassa ja katkaissut molemmat jalkansa, mutta jonka sydän vielä oli perin turmelematon. Kun nainen hänelle ojensi vihkon orvokkia, ilosta riemuiten hän sanoi: "Tänlaisia kukkia kasvaa kotona meidän puutarhassa; voi, kuinka minä olen iloinen! Nyt tulen minä kohta jälleen kotiin!"
Sen kuudesta mastosta, joita metalliset vantit ja partuunat tukevat, ovat toinen, kolmas ja neljäs tehdyt yhteen niitatuista metallilaatoista, tosi mestariteoksista laattasepän työssä. Ne ovat kannen kohdalla läpi mitaten yhden meterin vahvat, ja suurin niistä on 207 franskan jalkaa korkea.
Toulon. Toulon'iin tultuamme, kävimme heti sen merkillisyyksiä, arsenaalia ja sotasatamaa silmäilemään. Ensin katselimme laivasorvia, jossa kahta isoa linjalaivaa parhaallaan tehtiin. Sitte me kulimme niissä erityisissä työpajoissa, joissa tehdään kaikki, mitä laivastoon tarvitaan: aina isosta mastosta ja sentnerin painoisesta ankkurista merimiehen läkkilyhtyyn saakka.
Kun olimme noin 4 peninkulman päässä maalta, rupesi kauhea tuuli raivoamaan. Minä seisoin perällä ja pojat pitivät mastosta kiinni. Kaksi kertaa loiskahtivat aallot ylitseni, niin että jätin sieluni Jumalan haltuun ja luulin viimeisen hetkeni tulleen. Pääsin kuitenkin onnellisesti perille, sillä kun Furusund'iin tulin, oli ilma tyyntynyt, ja 16 p. Marraskuuta olin Tukholmassa.
Haa! Tahdotteko antautua hurjien joukkioitten valtaan? Silloin kiroisivat äitinne harmaita hiuksiansa!" Tuskasta vavisten painautuivat nuoret kokoon, kuin hortensian kukkatertussa kukkaset. Nyt pamahti laivasta laukaus, kuula vinkui halki ilman ja samassa romahtivat Kaikin säpäleiksi pirstoutuneesta mastosta purjeet alas. Ibrahimin huulilta pääsi kiroustulva. "No niin.
Luoti oli tunkeutunut pohkeesen josta se noin tuuman syvyydestä kaivettiin talletettavaksi protokollan mukana. Protokollan tekijäksi ja säilyttäjäksi sekä kanteen nostajaksi valittiin minut. Itse vamma ei siis olisi ollut kuolettava, vaan oli kuolema tullut siitä, että tämä luoti oli vainajata niin säikähdyttänyt, että hän putosi mastosta.