Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Oltiin kuninkaan linnassa, kulettiin sodasta sotaan, käytiin järven pohjalla Ahdin kultaisissa kartanoissa, noustiin sieltä ihmeitten kautta taas ihmisten ilmoille, kosittiin kuninkaitten tyttäriä, omistettiin kaiken maailman rikkaudet, tultiin taas köyhiksi miehiksi jälleen j.n.e. j.n.e.
Tuollaisissa ijankaikkisissa kemuissa tulee pää oikein sekaantuneeksi ja tuollainen alituinen, yhtä mittaa monta päivää kestävä viulujen pirinä saattaa pään oikein pyörälle; minä olen kiitollinen päästyäni tuonne ylös tuntureille, siellä on tyyntä ja hiljaista järven rannikolla, ja vaikka tupa on pieni, mahdumme me kuitenkin hyvin siihen."
Pian tuli ihmisiä länsirannalta katsomaan suomalaisten puuhia, kun sieltä kuului sellainen jyrinä. Pekka ilmoitti heille tuumansa suojella väkeä vihollisen luodeilta, ja pian kuului kirveen kalsketta läntiseltäkin puolelta ja kapteeni itse tuli katsomaan suomalaisten työtä. "Hyvä on, Pekka, hyvä! Sellaisen muurin teemme poikki koko järven.
Mutta tuulonen hiljaa hyväili hänen poskiaan, aurinkoinen taivaalla paistoi lämpimästi, lehdikossa lauloivat linnut: »tiirili, tirili, tirili tii ii », ja »loiskuen, loiskuen, loiskis, loiskis», puhelivat järven laineet keskenään. Silloin äkkiä kohosi aalloista suunnattoman suuri ukko, muhkea näöltään ja vankka varreltaan.
Henry oli ainoastaan vilahdukselta nähnyt Krusaderin siinä tuokiossa kuin leimausta kesti. Mutta siinä hiljaisuudessa, joka seurasi Jumalanilmaa, kuuli hän uudistunein kerroin hirnumisen, jonka kyllä tunsi, ja kun aamurusko koitti, näki hän järven rannalla vastapäätä indiaanein leiriä kauniin Krusaderinsa, joka pää käännettynä solaa kohden näytti sanovan «hyvää huomenta» isännällensä.
Kaukana siintää suuri järven selkä ja sen yli näkyy Iivaara, jossa nyt ei olekaan enää Tapion linnaa.
Päivä jo oli laskemaisillaan, ei läikähtänyt enää lainettakaan järven pinnalla, pienet virit vain siellä täällä osoittivat, missä muikut pistelivät.
Siks harvoin rantamalle järven sen vain tulla tohtii joku hiipien. Mut talvi-illoin kautta kaiken maan näin järven joutsenista lauletaan: Ol' ennen mökki järven rannalla. Siin' yksin asui ukko uuttera, pyys pyitä syksyt, talvet nuottaa loi ja kesät purressansa pulikoi.
Näen samasta paikasta toisenkin talon, vastakkaiselta taholta, Iivaaran rinteeltä hyvin kaukaa salojen takaa toiselta puolen järven. Se on vieläkin suuremman ja komeamman näköinen. Sillä on ruskea katto ja vihreät seinät, mutta ikkunoita ei näy. Minä tiedän, että se on metsänkuninkaan Tapion linna, koska Satu-Anni niin sanoi.
Mutta äkkiä idästä Ratkeaa raju vihuri, Pilven tönkän työnnältävi Päälle järven rauhallisen: Nyt sohina, nyt tohina Yllä, alla ankarasti; Ves'sihinä, ves'sähinä, Aaltojen vihainen virta. Minä lapsi tyynen lammen Kalpeana kaarittelen Kotirannan ruohikkoon Jollen vierähdä vetehen. Miks'ei päivä maille pääse? Miksi en ilosta laula? NUORI JOUKO. Aika on auringon näkyä, Kun on myrsky mailta mennyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät