Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
Viisas virren veisoavi, Ajallaan lopettelevi; Hyvä on laulu loppuvasta, Lyhyestä virsi kaunis. Mieli on jäämähän parempi, Kun on kesken katkemahan. Eipä koski kielaskana Laske vettänsä loputen, Eikä laulaja hyväinen Laula tyyni taitoansa. Jos ma lauluille rupean.
Noin kuulin saneltavaksi, toisin tutkaeltavaksi: "Eipä koski vuolaskana laske vettänsä loputen, eikä laulaja hyväinen laula tyynni taitoansa. Mieli on jäämähän parempi kuin on kesken katkemahan." Niin luonen, lopettanenki, herennenki, heittänenki.
Mull' lieden eessä hauskint' on Nyt muistot entiset, Kun hiipuessa hiilikon Loppuupi askaret. Kevätlaulu. Jo ehtivi ehtii Taas lentävä joukkio tuo Aholle, mi lehtii, Jo lämpenevän meren luo. Miss' myrskyjä vinkui, Suloisena laulu nyt soi, Jää-sirpaleet sinkui, Siell' armaus nyt vihannoi. Ei muu kuni lempi Saa jäämähän karkelevaa, Ylhäisiä hempi Saa maissamme vierailemaan.
Hänen suuntansa oli hänen omansa; se oli puhtaan runouden ja kauneuden suunta, ja siitä syystä hänen muistonsa elää niin kauan kuin tosi runous ihastuttaa ihmissydäntä. Taas ilmestytte, haamut, häälyellen Mun nähtäviin, kuin entispäivinän'. Vaan, sydän, ootko altis hurmoksellen? Pyydänkö vielä teitä jäämähän? Ah, voitittenpa, luoksein tungeskellen!
Ja sentähden varotteli Jukkea, ettei saisi hävitellä rahojaan vähäksi. »Semmoisissa asioissa ei saa olla naukumaijan poika eikä viiden pennin mies. Parempi on antaa rommakkolaisen odottaa siksi kuin tämä asia on läpi menty. Raha on jäämähän parempi, kuin on kesken loppumahan, on sananlaskukin. Eikähän rahat ruokaa tahdo, eikä paljoa paina.
Itse tuon sanoiksi virkki: "Hyvä on laulu loppuvasta, lyhyestä virsi kaunis; miel' on jäämähän parempi kuin on kesken katkemahan." Itse Pohjolan emäntä liikkui sillan liitoksella, laahoi keskilattialla. Sanan virkkoi, noin nimesi: "Olipa tässä ennen koira, rakki rauankarvallinen, lihan syöjä, luun purija, veren uuelta vetäjä.
Hämyillan kätkemä kyynel äijän silmähän ensi, ja noin hän heltyen haastoi: »Tulkoon teillekin niin ilo suojiin kartanon uljaan, tulkoon nyt tänä päivänä niin, yhä jäämähän eelleen, kuin salomökkiin syrjäiseen ilon itse te toitte, ihmisrintoja lohduttain sekä kurjia viihtäin!» Hällepä vastasi huoahtain kuustoistias impi: »Turhaa vartoakaan!
Päivän Sana
Muut Etsivät