Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. lokakuuta 2025
"Minä en voi sallia teidän puhua itsestänne tuolla tavoin, en edes piloilla". "Minä puhuin totisesti", vastasi Lomaque tyyneesti; "vaan minä en tahdo vaivata teitä enää sanallakaan minusta itsestäni. Minun historiani on kerrottu". "Kokonaan?" kysyi Trudaine. Hän katsoi tutkivaisesti, melkein epäileväisesti, Lomaqueen, kysyessään. "Kokonaisuudessaan?" toisti hän.
Peggotty oli katsonut itseänsä suuresti kunnioitetuksi, kun hän sai ottaa osaa näihin töihin; ja vaikka hän yhä niinkuin ennenkin vähän pelkäsi tätiäni, oli hän vastaanottanut niin monta kehoituksen ja luottamuksen osoitusta, että he olivat mitä parhaat ystävät mailmassa. "Jumalan haltuun siis, Barkis", lausui tätini, "ja pitäkäät huolta itsestänne!
Ja kun siis tavallaan olen teille tuttu, ja koska sitäpaitsi olen äitinne vieraana, niin ettehän tahdo kieltää minulta kukkakimppua, jota kannatte povellanne. Niin kauan kuin se tuoreena tuoksuu, on se minulle kuva itsestänne. Anteeksi, herra ritari, ne kukat on poimittu minun omasta kamaristani, ja siellä ei kasva kukkia teille. Ah, mutta älkää ainakaan halveksiko tätä pientä lahjaa.
Te kerrotte hänelle ikäänkuin itsestänne, ymmärrättekö että Coyetin kirjoitus on kaikkien huulilla ja että se epäilemättä jätetään säädyille ja että siitä on syntyvä kauhea häväistysjuttu, lukuunottamatta sitä, että kuninkaan täytyy lähettää neiti Taube pois maasta, ellei hänen majesteettinsa anna ehdotonta suostumustaan ja myönnytystään toimiin ja puuhiin neuvoskuntaa vastaan.
En minä teitä osaa kovin lujaksi sanoa, vastasi hän: mutta aivan varmaan on teillä enemmän elämää pikkurillissä kuin minulla koko ruumiissa. Ja sitä paitsi, onhan teillä enemmän tilaisuutta pitämään huolta itsestänne kuin minulla. Minun ei käy ottaminen lukuun, millainen ilma milloinkin on; teidän kyllä käy.
Ma tulen niinkuin erämaasta tuuli, mut saavun kera keitaan tuoksujen; kun myrskyt mylvii, mun on mykkä huuli, mut päättyessä päivän melskeisen, ma ijäinen, min kuolleheks jo luuli inehmon heimo, hiivin vaieten kuin varjo korven taikka kuusten kuiske, kun luona liikkuu keijun hunnun huiske. Mua älkää karkoittako! Kerron teille ma itsestänne ihanimmasta. En mitään pyydä.
Tietäessämme, että kaikki valituksemme ovat turhia, vastasimme kysymyksiinsä ylimalkaisesti, päästäksemme vain heistä. Näissä tilaisuuksissa sisäasiainministerin apulainen Orshevski huomautti vangeille, kuinka, muka, täältä poispääseminen on sula mahdottomuus, lisäten tähän joskus: "muuten riippuu asia suuresti teistä itsestänne, kuinka täällä käyttäydytte".
Ja kapinoivat raajat te; sen huolta Nyt aatelkaa ja miettikäätte tarkoin, Mit' yhteis-etu vaatii, niin te näätte, Ett'ei se, mitä saatte, yhteist' ole, Vaan heistä lähtee se ja teille tulee, Eik' itsestänne suinkaan. Mitä sanot, Sä, tämän kokouksen isovarvas? 1 KANSALAINEN. Minäkö isovarvas? Miksikä isovarvas? MENENIUS. Kun, vaikka halvin, matalin ja kurjin, Tät' älykästä kapinata johdat.
KERTTU: Puhukaamme siis siitä aatteesta, joka teillä on: teistä itsestänne. Mitä te nyt aiotte? GRANSKOG: Jäädä kotimaahan. KERTTU: Sanokaa minulle: Ettekö te koskaan ulkomailla ollessanne ikävöinyt näitä katuja ja näitä kirkkoja? GRANSKOG: En koskaan. Minä ajattelin aina kauhistuksella sitä hetkeä, jolloin tulisin ne jälleen näkemään.
Dixon oli niin hyvillään uudesta nimestänsä ja näytti ajattelevan, että Mr. Micawber oli niin erittäin kohtelias, kun hän antoi hänelle tämän nimen, että hän taas pudisti tämän kättä ja nauroi jotenkin lapsellisesti. "Dick!" sanoi tätini, "pitäkäät vaaria itsestänne!" Mr. Dick maltti mielensä punehtuen. "Nyt, Sir", lausui tätini Mr.
Päivän Sana
Muut Etsivät